KYSYTTÄVÄÄ?

Leena Rossin top 5 Aalto-kohteet

Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.

Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelija sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja.

Alvar Aallon pääkaupungissa Jyväskylässä on paljon Aallon eri aikakausina suunnittelemia kohteita. Mitkä niistä nousevat esiin, kun Aalto-asiantuntija ja -fani päästetään valitsemaan viisi suosikkikohdettaan?

Leena Rossi on Alvar Aalto -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö, jonka elämässä Aalto on mukana monin tavoin. Rossi on syntynyt Säynätsalossa, jossa sijaitsevat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo tulivat hänelle tutuiksi jo lapsena. Opiskellessaan arkkitehdiksi Rossi työskenteli Alvar Aalto -museossa. Hän myös teki diplomityönsä Aallon suunnittelemasta hallintokorttelista. Työskennellessä yhdyskuntasuunnittelun parissa juuri Jyväskylässä Aalto tulee vastaan jatkuvasti.

Pyysimme Rossia nimeämään Aalto-kohteista viisi suosikkiaan ja perustelemaan valintansa.

 

1. Säynätsalon kunnantalo (1949–52)

"Säynätsalon kunnantalo on Aallon kohteista se, jossa olen viettänyt eniten aikaa. Kävin kunnantalolla ensimmäistä kertaa jo parin viikon ikäisenä neuvolassa, ystäväni on asunut siellä ja olen myös ollut sen kirjastolla TET-harjoittelussa. Kunnantalossa viehättää juurikin sen monipuolinen käyttö ja erilaisten toimintojen yhdistäminen arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi. Kunnantalo kuvaa koko yhdyskuntaa ja sitä, millainen yhteinen paikka sen jäsenille on haluttu rakentaa. Myös elävän punatiilipinnan käyttö ja rakennuksen asettuminen ympäröivään luontoon tekevät siitä upean. Kunnantalo on Aallon töistä merkittävimpiä ja sitä pidetään julkisen ihmismittakaavaisen rakentamisen erityisenä taidonnäytteenä."

Tutustu Säynätsalon kunnantaloon

 

2. Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954–56)

"Seminaarinmäen kampus kokonaisuudessaan on todella hieno paitsi rakennusten, myös ulkotilojen osalta. Aallon inspiroituminen rakennuspaikasta ja Harjun maisemaelementistä näkyy kampusalueella muun muassa rakennusten hevosenkenkämuodostelmana sekä kasvillisuuteen panostamisena. Päärakennus on kuitenkin se, joka näkyy ensimmäisenä keskustasta päin tullessa. Aalto on käyttänyt päärakennuksessa antiikin ajan arkkitehtuurisia aiheita ja motiiveja, mutta kääntänyt ne moderneiksi. Myös päärakennuksessa kiehtoo sen toimivuus monessa tarkoituksessa aina arkisista luennoista juhliin. Siellä järjestetään jopa Alvar Aalto -symposium, joka on arkkitehtuuriin keskittyvä suuri kansainvälinen tapahtuma."

Tutustu Jyväskylän yliopistoon

 

3. Muuratsalon koetalo (1952–54)

"Olin opiskeluaikana muutaman kesän arkkitehtuurioppaana museossa ja yksi tehtävistäni oli ohjata ihmisiä Muuratsalon koetalolla. Oli hienoa päästä opastamaan ihmisiä siellä ja nähdä ihmisten reaktioita paikkaan. Koetalo on Aallon oma kesäpaikka, jossa hän teki rakenteellisia ja arkkitehtuurillisia kokeilujaan. Ulkopuolelta talo on luonnoltaan upea hiljentymisen paikka ja sisätiloiltaan melko vaatimaton. Hauska yksityiskohta on tontin propsipuista rakennettu savusauna."

Tutustu Muuratsalon koetaloon

 

4. Suojeluskuntatalo eli Valtiontalo (1926–29)

"Näen suojeluskuntatalossa valtavasti mahdollisuuksia. Tein talosta rakennusinventoinnin vuosia sitten ja silloin perehdyin siihen hyvin tarkasti. Suojeluskuntatalo kuuluu Aallon nuoruuden töihin ja se on arkkitehtuurillisesti portti siihen, kun Aalto siirtyi italialaisesta klassismista pelkistyneempään funktionalismiin. Myös suojeluskuntatalolla on ollut monia käyttötarkoituksia aina kauppatalosta ja elokuvateatterista toimistotiloihin. Valitettavasti taloa on kuitenkin kohdeltu kaltoin, eikä se ole käytössä. Toivon ja odotan, että rakennus taas avautuu korjattuna ja jyväskyläläiset pääsevät sitä käyttämään."

Tutustu suojeluskuntataloon

 

5. Aira-talo (1924–26)

"Aallosta vähemmän tunnettu puoli on asuntosuunnittelu, mutta hänellä on ollut merkittävä vaikutus myös asuintaloihin. Siksi halusin nostaa esiin Aira-talon, joka on yksi Jyväskylän ensimmäisistä asuinkerrostaloista ja kuuluu suojeluskuntatalon tavoin Aallon nuoruuden töihin. Talo on melko pelkistetty, mutta siinä on hauskoja yksityiskohtia ja koristeita. Asunnot ovat tilavia ja porraskäytävät leveitä, ja kokonaisuus edelleen viehättää ja toimii.”

Tutustu Aira-taloon

 

Jos kiinnostuit vierailemaan kohteissa, Rossi suosittelee opastettuja kierroksia! Aalto-kohteista saa eniten irti, kun kuulee ja ymmärtää niiden taustan. Katso opastettuja kierroksia täältä.

 
         

Hae Kartalta

Löydä etsimäsi palvelu tai lähimmät kiinnostuksen kohteet kartalta