Pyöräretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin – omatoiminen teemakierros

Alvar Aalto (1898–1976) on maailmalla yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeistä ja muotoilijoista. Jyväskylässä on erityisen paljon Aallon suunnittelemia kohteita: kaikkiaan 29 kappaletta. Niiden joukosta löytyy niin yksityiskohteita kuin julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, useita yliopiston Seminaarinmäen kampuksen rakennuksia sekä uimahalli AaltoAlvari. Aalto myös perusti vuonna 1923 ensimmäisen arkkitehtuuritoimistonsa Jyväskylään Vapaudenkadulle.

Nykyään Jyväskylä on tunnettu liikuntapääkaupunkina, ja seutu tarjoaa monipuoliset ja vaihtelevat pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet. Ja mikä olisikaan parempi keino tutustua kaupungin Aalto-kohteisiin kuin pyöräily! Alvar Aalto -pyöräreitti esittelee Aallon arkkitehtuuria Jyväskylän keskustassa ja eri kaupunginosissa, ja samalla polkaistaan Jyväskylän keskusta-alueen nähtävyyksien ohi.

Pyöräretki alkaa Alvar Aallon ja Keski-Suomen museoista. Matka jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen kautta Viitaniemen järvimaisemiin, missä kohoaa yksi Jyväskylän ikonisimmista rakennuksista. Viitaniemestä palataan takaisin keskustaan ja tutustutaan muun muassa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukseen, jota pidetään yhtenä Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimpana kampusalueena.

Hyppää satulaan ja tutustu kohteisiin sekä Aalto-teemaiseen pyöräreittiin Citynomadi-reitin avulla!

Kohteet

Alvar Aalto -museo 1971–1973

Alvar Aallon katu 7

Vuonna 1973 valmistunut rakennus kuuluu Alvar Aallon myöhäiskauden töihin. Alvar Aalto -museo on perustettu vuonna 1966, ja aluksi se toimi lähellä sijaitsevassa ns. Salervon talossa. Uudisrakennuksen valmistuttua museossa toimivat rinnakkain taide- ja arkkitehtuuriosastot, mutta vuodesta 1998 alkaen museon toiminta on keskittynyt arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon elämäntyön vaalimiseen ja esittelyyn.

Alvar Aalto -museo sulkeutuu peruskorjauksen vuoksi maaliskuussa 2021 ja aukeaa yleisölle jälleen arviolta elokuussa 2023.

Keski-Suomen museo 1957–1961, laajennus 1990

Alvar Aallon katu 7

Ruusupuistoon sijoittuva valkoiseksi rapattu museorakennus on rinteen puolelta jäykän suoraviivainen, alkuperäisen sisäänkäynnin puolelta julkisivu on piirteiltään vaihtelevampi. Tiesitkö? Museon avajaisissa liikkui huhu, jonka mukaan Alvar Aalto olisi sanonut, että nyt vihittiin maailman toiseksi paras museo. Kun kysyttiin mikä on sitten se paras, Aalto oli vastannut: ”En ole sitä vielä suunnitellut!”

Casa Laurén 1925–1928

Vapaudenkatu 12

Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1925 kahdelle perheelle, ja se on nimetty rakennuttajansa Hjalmar Laurénin mukaan. Casa Laurénin ulkoasu restauroitiin vuonna 2019 Aallon alkuperäistä suunnitelmaa mukaillen.

Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982

Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu

Hallintokorttelisuunnitelman toteutuneita osia ovat poliisitalo (1976–1980), kaupungin virastotalo (1967–1978) sekä kaupunginteatteri (1964–1982).
Löydätkö? Teatterirakennuksen kyljessä on metallinen laatta, jossa on teatterin suunnittelu- ja rakennusvuodet sekä Alvar Aallon nimikirjoitus.

Jyväskylän suojeluskuntatalo, ns. Valtiontalo 1926–1929

Kilpisenkatu 8

Alvar Aalto sijoittui suojeluskuntataloa koskevassa suunnittelukilpailussa toiseksi, mutta sai silti suunnittelutehtävän. Talo edustaa Aallon suunnittelussa mielenkiintoista murrosvaihetta klassismista kohti funktionalismia.

Nikolainkulma

Vapaudenkatu 53

Alvar Aallon ensimmäinen arkkitehtitoimisto sijaitsi silloisen kaupunginhotellin kellarikerroksessa, ja sama huone toimitti sekä asunnon että toimiston virkaa. Vaatimatonta toimistoa mahtipontisempi oli teksti, joka oli maalattu lauta-aitaan ulko-oven pieleen: ”ARKKITEHTUURI- JA MONUMENTAALITAITEEN TOIMISTO ALVAR AALTO”.

Työväentalo 1924–1925

Väinönkatu 7, Väinönkadun ja Kauppakadun risteyksessä

Jyväskylän työväentalo oli ensimmäinen Alvar Aallon suurempi julkinen suunnittelukohde. Se edustaa 1920-luvulle tyypillistä pohjoismaista klassismia renessanssivaikutteineen. Viimeisimmässä peruskorjauksessa (v. 2008) rakennuksen toinen kerros on pyritty palauttamaan lähemmäs alkuperäistä asuaan. Tiesitkö? Rakennusta kutsutaan Aallon versioksi Venetsian kuuluisasta Dogen palatsista. Jos et pääse rakennuksen sisälle, löydät näitä 1920-luvun klassismille ominaisia värejä myös sisäänkäynnin luota – katsot vain ylöspäin!

Nuoran talon muutostyö 1923–1924

Hongikontie 9

Alun perin talo on rakennettu 1800-luvulla puolitoistakerroksiseksi satulakattoiseksi hirsitaloksi, jonka yläosa oli laudoitettu. 1920-luvulla Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen yläkertaan kolme huonetta ja keittiön, ja samalla myös julkisivut yhtenäistettiin ja ajanmukaistettiin.

Viitatorni 1957–1962

Viitaniementie 16

Rakennus sisältää yli 70 huoneistoa 13 kerroksessa. Viitatorni oli Jyväskylän korkein rakennus 39 metrin korkeudellaan ennen Innova-tornin valmistumista vuonna 2002. Tiesitkö? Ulkomuotonsa takia tätä Viitaniemen maamerkkiä kutsutaan myös ”Aallon torahampaaksi”.

Aira-talo 1924–1926

Tapionkatu 2

Rautatieläisten asunnoksi suunniteltu Aira-talo on kaupungin ensimmäisiä suuria asuinkerrostaloja. Se edustaa Aallon varhaistuotannon 1920-luvun klassismia symmetrisyydessään. Huomaatko? Rakennus on täynnä kauniita, pieniä yksityiskohtia. Katso hyvin tarkasti! Mitä aiheita näet niissä?

Jyväskylän yliopisto 1951–1971

Seminaarinkatu 15

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 järjestetyn kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen opistoalue onkin rakentunut 1970-luvulle asti Aallon suunnitelmien pohjalta. Huomaatko? Alvar Aalto käytti kilpailussa nimimerkkiä ”URBS” eli kaupunki. Kaupunkimainen suunnittelu näkyy juuri kampusalueen rakennusten sijoittelussa.

Villa Karpio 1923

Lehtisenkuja 1

Karpion perheen tilaaman piharakennuksen muutossuunnitelma oli ensimmäisiä Aallon arkkitehtitoimiston töitä Jyväskylässä. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ennallaan.