Pyöräretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin – omatoiminen teemakierros

Alvar Aalto (1898–1976) on maailmalla yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeistä ja muotoilijoista. Jyväskylässä on erityisen paljon Aallon suunnittelemia kohteita: kaikkiaan 29 kappaletta. Niiden joukosta löytyy niin yksityiskohteita kuin julkisia rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, useita yliopiston Seminaarinmäen kampuksen rakennuksia sekä uimahalli AaltoAlvari. Aalto myös perusti vuonna 1923 ensimmäisen arkkitehtuuritoimistonsa Jyväskylään Vapaudenkadulle.

Nykyään Jyväskylä on tunnettu liikuntapääkaupunkina, ja seutu tarjoaa monipuoliset ja vaihtelevat pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet. Ja mikä olisikaan parempi keino tutustua kaupungin Aalto-kohteisiin kuin pyöräily! Alvar Aalto -pyöräreitti esittelee Aallon arkkitehtuuria Jyväskylän keskustassa ja eri kaupunginosissa, ja samalla polkaistaan Jyväskylän keskusta-alueen nähtävyyksien ohi.

Pyöräretki alkaa Alvar Aallon ja Keski-Suomen museoista. Matka jatkuu Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen kautta Viitaniemen järvimaisemiin, missä kohoaa yksi Jyväskylän ikonisimmista rakennuksista. Viitaniemestä palataan takaisin keskustaan ja tutustutaan muun muassa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukseen, jota pidetään yhtenä Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimpana kampusalueena.

Hyppää satulaan ja tutustu kohteisiin sekä Aalto-teemaiseen pyöräreittiin Citynomadi-reitin avulla!

Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
https://www.alvaraalto.fi/kohde/alvar-aalto-museo/

HUOM! Alvar Aalto -museo on suljettu 2023 asti remontin vuoksi.

Vuonna 1973 valmistunut rakennus kuuluu Alvar Aallon myöhäiskauden töihin. Alvar Aalto -museo on perustettu vuonna 1966, ja aluksi se toimi lähellä sijaitsevassa ns. Salervon talossa. Uudisrakennuksen valmistuttua museossa toimivat rinnakkain taide- ja arkkitehtuuriosastot, mutta vuodesta 1998 alkaen museon toiminta on keskittynyt arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon elämäntyön vaalimiseen ja esittelyyn.

Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä
https://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo

Ruusupuistoon sijoittuva valkoiseksi rapattu museorakennus on rinteen puolelta jäykän suoraviivainen, alkuperäisen sisäänkäynnin puolelta julkisivu on piirteiltään vaihtelevampi. Museon 4. kerroksessa sijaitsevan vanhan luentosalin aaltoileva puinen paneelikatto muistuttaa Aallon suunnittelemaa Viipurin kirjaston (1933-35) luentosalin sisäkattoa. Museorakennusta rakennettiin vuosina1957–1961 ja sitä laajennettiin 1990, jonka jälkeen tehtiin vielä peruskorjaus vuosina 2017-2020. Kunnostetussa museossa avautui laaja, kaksi kerrosta käsittävä pysyvä näyttely ”Keskisuomalaisuutta etsimässä”.

Tiesitkö? Museon avajaisissa liikkui huhu, jonka mukaan Alvar Aalto olisi sanonut, että nyt vihittiin maailman toiseksi paras museo. Kun kysyttiin mikä on sitten se paras, Aalto oli vastannut: ”En ole sitä vielä suunnitellut!”

Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä

Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1925 kahdelle perheelle, ja se on nimetty rakennuttajansa, Hjalmar Laurénin mukaan. Itse Laurénin perhe asui talon isommassa asunnossa, ja pienempää asutti kenkätehtailija Pulkkisen perhe. Mielenkiintoisia teemoja talossa olivat mm. kahden kerroksen korkuinen porrashalli, klassistiset arkadikatokset sekä kasettikoristeinen aita kaariportteineen. Rakennnuksen lukuisat muutostyöt alkoivat 1950-luvulla eikä Aallon kädenjälkeä talossa juurikaan näkynyt vuosikymmeniin.

Vuoden 2019 aikana Casa Laurén kuitenkin palautettiin Aallon suunnitelmia mukailevaksi asuinrakennukseksi, puukerrostaloksi, jonka päädyissä on nyt nähtävissä mm. puuportaikot pylväineen.

Vapaudenkatu-Kilpisenkatu-Hannikaisenkatu-Gummeruksenkatu, 40100 Jyväskylä

Hallintokorttelisuunnitelman toteutuneita osia ovat poliisitalo (nykyisin Tietotalo) (1976-80), kaupungin virastotalo (nykyisin Rakentajantalo) (1967-78) sekä kaupunginteatteri (1964-82). Virastotalon toinen rakennus-vaihe, joka käsittäisi myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. Vuonna 1970 valmistunut poliisitalo on Aallon suunnitteleman hallinto- ja kulttuurikeskuksen ensimmäinen toteutunut rakennus. Kaupunginteatteri valmistui hallinto- ja kulttuurirakennuksista viimeisenä, kuusi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982 arkkitehti Elissa Aallon johdolla. Ennen teatteritalon valmistumista Jyväskylän kaupunginteatteri toimi Alvar Aallon suunnittelemassa Jyväskylän työväentalossa.

Löydätkö? Teatterirakennuksen kyljessä on metallinen laatta, jossa on teatterin suunnittelu- ja rakennusvuodet sekä Alvar Aallon nimikirjoitus.

Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä

Alvar Aalto sijoittui suojeluskuntataloa koskevassa suunnittelukilpailussa toiseksi, mutta sai silti suunnittelutehtävän. Talon alakerrassa sijaitsivat mm. kauppahalli ja elokuvateatteri, toisessa kerroksessa juhlasali (nk. sala azzurra) näyttämöineen. Talo edustaa Aallon suunnittelussa mielenkiintoista murrosvaihetta klassismista kohti funktionalismia.

Rakennukseen tehty mittava peruskorjaus valmistui vuonna 2020. Peruskorjauksessa mm. rakennuksen ulkopinta sai alkuperäisen harmaan värinsä.

Vapaudenkatu 53, 40100 Jyväskylä

Alvar Aallon ensimmäinen arkkitehtitoimisto sijaitsi silloisen kaupunginhotellin kellarikerroksessa, ja sama huone toimitti sekä asunnon että toimiston virkaa. Vaatimatonta toimistoa mahtipontisempi oli teksti, joka oli maalattu lauta-aitaan ulko-oven pieleen: ”ARKKITEHTUURI- JA MONUMENTAALITAITEEN TOIMISTO ALVAR AALTO”.

Väinönkatu 7, 40100 Jyväskylä (Väinönkadun ja Kauppakadun risteyksessä)

Jyväskylän työväentalo oli ensimmäinen Alvar Aallon suurempi julkinen suunnittelu-kohde. Se edustaa 1920-luvulle tyypillistä pohjoismaista klassismia renessanssivaikutteineen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat kahvila- ja ravintolatilat, ja yläkerrassa teatterisali. Viimeisimmässä peruskorjauksessa (v. 2008) rakennuksen toinen kerros on pyritty palauttamaan lähemmäs alkuperäistä asuaan, alakertaa on muuteltu usein ravintolatoiminnan tarpeiden mukaan.

Tiesitkö? Rakennusta kutsutaan Aallon versioksi Venetsian kuuluisasta Dogen palatsista. Rakennuksen ja sisätilojen alkuperäinen väritys noudatteli Pompeijin kaivausten yhteydessä löytynyttä väriskaalaa. Jos et pääse rakennuksen sisälle, löydät näitä 1920-luvun klassismille ominaisia värejä myös sisäänkäynnin luota – katsot vain ylöspäin!

Hongikontie 9, 40200 Jyväskylä

Alun perin talo on rakennettu 1800-luvulla puolitoistakerroksiseksi satulakattoiseksi hirsitaloksi, jonka yläosa oli laudoitettu. 1920-luvulla Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen yläkertaan 3 huonetta ja keittiön, ja samalla myös julkisivut yhtenäistettiin ja ajanmukaistettiin. Alakertaan perustettiin kahvila ja konditoria.

Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä

Rakennus sisältää yli 70 huoneistoa 13 kerroksessa. Epäsymmetrisesti porrastettu järvenpuoleinen julkisivu antaa rakennukselle voimakkaan pystysuuntaa korostavan muodon, ja rakennusta on kevennetty sisäänvedetyllä, lasiseinäisellä pohjakerroksella. Viitatorni oli Jyväskylän korkein rakennus 39 metrin korkeudellaan ennen Innova-tornin valmistumista vuonna 2002.

Tiesitkö? Ulkomuotonsa takia tätä Viitaniemen maamerkkiä kutsutaan myös ”Aallon torahampaaksi”

Tapionkatu 2, 40100 Jyväskylä

Rautatieläisten asunnoksi suunniteltu Aira-talo on kaupungin ensimmäisiä suuria asuinkerrostaloja. Se edustaa Aallon varhaistuotannon 1920-luvun klassismia sym-metrisyydessään. Pienet yksityiskohdat esimerkiksi räystäissä, ullakkoikkunoissa sekä ulko-ovien yläosissa elävöittävät tiukkaa klassista ilmettä. Rakennuksessa on 18 kahden huoneen ja keittiön asuntoa.

Huomaatko? Rakennus on täynnä kauniita, pieniä yksityiskohtia. Katso hyvin tarkasti! Mitä aiheita näet niissä?

Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä

Alvar Aalto voitti vuonna 1951 järjestetyn kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen opistoalue onkin rakentunut 1970-luvulle asti Aallon suunnitelmien pohjalta. Päärakennus on päätepisteenä kaupungista tulevalle liikenteelle. Sen aula avautuu ympäröivään harjumaisemaan ikkunoiden välityksellä. Rakennuksen veistoksellinen takajulkisivu ja ympäröivä männikkö rajaavat antiikkisvaikutteista seremoniapihaa. Kampusalueen keskellä on urheilukenttä, ja rakennuksia ympäröi yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Huomaatko? Alvar Aalto käytti kilpailussa nimimerkkiä ”URBS” eli kaupunki. Kaupunkimainen suunnittelu näkyy juuri kampusalueen rakennusten sijoittelussa.

Lehtisenkuja 1, 40600 Jyväskylä

Karpion perheen tilaaman piharakennuksen muutossuunnitelma oli ensimmäisiä Aallon arkkitehtitoimiston töitä Jyväskylässä. Tämä Villa Karpioksi kutsutun rakennuksen muutostyö toteutui suunniteltua suppeampana. Rinnemaastoon sijoittuvan yksikerroksisen talon sisäänkäynti on kuistilta, jota koristavat klassistiset puupylväät. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ennallaan.