Jyväskylän ortodoksinen seurakunta on lähes koko Keski-Suomen kattava seurakunta, jolla on Jyväskylässä sijaitsevan kirkon lisäksi seitsemän pyhäkkörakennusta eri puolilla maakuntaa. Valtaosa näistä pyhäköistä on pieniä hirsirakenteisia tšasounia eli rukoushuoneita.
Saarijärven kirkko on Saarijärven seurakunnan pääkirkko. Kirkko on aikansa suunnittelijoiden ja rakentajien mestarinäyte. Kirkkosalia hallitsee halkaisijaltaan 18-metrinen kupoli. Näin suuri kupoli edellyttäisi yleensä kivirakenteista kirkkoa. Kupolin soveltaminen puukirkkoon on 1800-luvun arkkitehtuurin huomattava saavutus. Kirkko edustaa ns. Engelin kirkkoja. Sen piirsi A. F. Granstedt, joka työskenteli arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Suomen intendenttikonttorissa.
Keuruun seurakunnan neljäs kirkko nousi Kippavuorenmäelle vanhan kirkon läheisyyteen. Tämä uusgoottilais-tyylinen tiilikirkko on varustettu etelätornilla, ja sen perustukset on toteutettu harmaasta graniitista. Kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi tehtaanpatruuna G.A. Serlachius, ja arkkitehti Theodor Granstedt vastasi suunnittelusta. Rakennusprosessin käytännön toteutuksesta vastasi Odert Laine vuosien 1889–1892 aikana.
Vuonna 1780 Pihlajaveden erämaakirkko nousi pystyyn kymmenen talon ja neljän torpan voimavaroilla. Suunnittelijana ja rakentajana toimi tuolloin Matti Åkerblom, joka loi puukirkon metsän syleilyyn.
Keuruun vanhan kirkon juuret ulottuvat 1700-luvulle, kun kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1758. Kauniin talonpoikaistyylisen puukirkon suunnittelusta vastasi alahärmäläinen kirkonrakentajamestari Antti Hakola (1709-1778). Kirkon maalaukset ovat turkulaisen maalarimestari Johan Tilénin käsialaa.
Elsi Borgin suunnittelema, vuonna 1929 valmistunut Taulumäen kirkko kohoaa jylhänä Taulumäen kaupunginosassa Jyväskylän keskustan tuntumassa. Kirkon yli 30 metriä korkea kellotorni erottuu jo kaukaa. Kirkko edustaa uusklassismia, ja sitä pidetään yhtenä 1920-luvun suomalaisen rakennustaiteen mestariteoksista.
Kuoreveden vuonna 1779 valmistunut kirkko on yksi Suomen kolmesta uhrikirkosta. Rakennuttajana toimi maineikas kirkonrakentaja Matti Pärnä (myöh. Åkerblom).