Kongressilähettiläs

Jyväskylä Convention Bureau (JCB) tekee aktiivisesti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kanssa saadakseen kaupunkiin eri alojen kansainvälisiä seminaareja, kongresseja ja konferensseja. 

Jyväskylä Convention Bureau ja Jyväskylän yliopisto vahvistavat tätä yhteistyötä valitsemalla vuosittain kongressilähettilään kannustamaan Jyväskylän tieteentekijöitä aktiiviseen kansainväliseen tiedeviestintään ja erityisesti kongressien järjestämiseen. 

Kongressilähettilään valinnalla halutaan tuoda esille tieteellisten kongressien- ja konferenssien merkitystä sekä tutkijan itsensä, hänen edustamansa yliopiston, että kaupungin kannalta. Lähettilääksi valittu henkilö toimii aktiivisesti alansa kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä. Toimiessaan kansainvälisissä verkostoissa hän tuo esiin oman yliopistonsa ja Suomen tieteellistä osaamista ja tutkimustyötä. 

Suurenkin kongressin- tai konferenssin järjestäminen onnistuu yhteistyössä JCB:n verkoston jäsenten kanssa. Kongressilähettilään tehtävänä on kertoa kollegoilleen omista kokemuksistaan sekä kannustaa muita tieteentekijöitä, varsinkin nuoria tutkijoita järjestötoimintaan ja kongressien- ja konferenssien järjestämiseen. 

Lähettilääksi voi ehdottaa ketä tahansa tieteen parissa ansioitunutta henkilöä, jolla on meriittejä edustaa Jyväskylää ja yliopistoa. Kongressilähettilään valinnan tekee Jyväskylä Convention Bureaun ohjausryhmä. Lähettä ehdotuksesi uudesta kongressilähettiläästä Jaana Ruposelle, markkinointipäällikkö, jaana.ruponen (at) jyvaskyla.fi tai Anu Mustoselle, yhteiskuntasuhdepäällikkö, anu.mustonen (at) jyu.fi.

Kerro viestissä ehdottamasi henkilön nimi, nimike ja organisaatio sekä perustelut miksi kyseinen henkilö olisi sopiva kongressilähettiläs.

Vuoden 2025 kongressilähettiläs, apulaisprofessori Arja Sääkslahti listasi 10 hänelle tärkeintä syytä, miksi kannattaa järjestää kansainvälinen kongressi Jyväskylässä ja erityisesti Jyväskylän yliopiston omalla kampuksella.

Jyväskylän yliopiston vahvuuksia on monitieteinen ja monilla aloilla kansainvälisesti erittäin arvostettu yliopisto. Järjestämällä tieteellisiä kongresseja lisäämme yliopistomme tutkimuksen tunnettavuutta ja vahvistamme samalla kansainvälistä asemaamme.

Aina kun saavun yliopiston kampukselle, silmä lepää luonnon elementtien ja kauniin harmonisessa yliopiston rakennusten kokonaisuudessa. Siitä saa jo aamulla buustia päivään. Vaikka en olekaan käynyt kaikilla maailman kampuksilla, sen verran kongressivieraat ovat vuosien varrella asiaa kommentoineet, että kovin paljon liioittelua tässä ei ole mukana. Vieraat myös nauttivat siitä, että he kokevat tulevansa meille ”kylään”. Se tunne jättää vahvemman muistijäljen kuin mitä suurissa samanlaisina toistuvissa kongressirakennuksissa järjestetyt kongressit.

Jyväskylässä majoituspaikat ovat pääsääntöisesti kävelymatkan etäisyydellä. Liikkuminen on helppoa ja yksinkertaista, eikä tarvitse huolehtia liikennevälineiden aikatauluista. Kongresseissa saamme mahdollisuuden keskittyä kongressiin ja yhteiseen ajanviettoon kollegoiden kanssa kongressiohjelman ulkopuolella.

Luonto levittäytyy kampusalueelle ja kävelymatkan päässä löytyy lisää helmiä: Harju, monet järvet, Tourujoki, Laajavuori, Ladun Majan alue, luontopolut ja retkeilyalueet… jokaisen oikeudet, syksyn marjastus ja sienestysaika. Meillä on neljä selkeää ja erilaista vuodenaikaa. Nämä ovat meille arkipäiväisiä asioita, mutta kongressivieraille ne ovat jotain aivan ihmeellistä.

Suomalainen koulujärjestelmä syntyi Jyväskylässä ja yhä edelleen kampusalueella henkii tunnelmia suomalaisen sivistyksen kehdosta. Meidän kannattaa tarkoin vaalia ja ylläpitää ”Suomen Ateenan” henkeä ja antaa kongressivieraillemme mahdollisuus tutustua ainutlaatuiseen koulutusjärjestelmäämme ja sen taustalla oleviin ajattelijoihin. Kuvaus opettajista ”kansankynttilöinä” alkaa hahmottua ja lisää ymmärrystä siitä, kuinka suurilla jäljillä olemmekaan. Kampusoppaat ovat saaneet vierailtamme todella paljon kehuja!

Jyväskylä on paitsi Suomen Ateena myös eräänlainen kansallinen ”sulatusuuni”. Opiskelijamme tulevat eri puolilta Suomea ja sen ansiosta yliopistomme henkeä voisi kuvata sanoilla yhteisöllinen, keskusteleva, ystävällinen ja turvallinen – moninaisuutta arvostava. Yhä enenevä määrä kansainvälisiä opiskelijoita sopeutuu tänne hyvin, mikäli eivät säikähdä talven pimeyttä.

Yliopistossamme ymmärretään kongressien merkitys ja sen vuoksi kongressin järjestäjille on saatavilla tukea. Yliopiston tilat ovat optimaalisia 100-500 hengen kongresseille, mutta päärakennuksen auditorio mahdollistaa jopa 700 hengen tilaisuuden. Hyvissä ajoin neuvotellut ja varatut erilaiset tilat erilaisiin tarpeisiin luovat pohjan ja siihen jatkoksi huolellisesti laadittu budjetti konkretisoivat kongressijärjestelyjen alkamisen. Yliopiston kongressijärjestäjän oppaasta löytyy kaikki tärkeä ja muihin asioihin vastauksia saa kysymällä.

Tiedekunnissa ja laitoksilla kipuillaan henkilökunnan ja jatko-opiskelijoiden kongressiosallistumisten rahoittamisesta. Kansainvälisen kongressien järjestäminen on loistava mahdollisuus omalle henkilökunnalle päästä osallistumaan kongresseihin paljon pienemmillä kuluilla kuin yhden tai kahden tutkijan matkustaminen ulkomaille kongressiin.

Omat kongressit ovat siitä näkökulmasta silkkaa säästöä!

Meillä suomalaisilla on edelleen maine vakaina ja luotettavina, ystävällisinä sekä eettisesti oikein toimivina, laatuun panostavina kollegoina. Usein olenkin kuullut kongressivierailta kommentteina, että suomalaiset – ja tässä tapauksessa erityisesti jyväskyläläiset – ovat kuin ympäröivä luontonsa: tasapainoisia ja rauhaa rakastavia, hyväntahtoisia ihmisiä, joilta saa apua tai neuvoa aina tarvittaessa.

Jyväskylästä löytyy kiinnostavia arkkitehtonisia alueita ihan yliopiston kyljestä. Alvar Aalto on uniikkia ja tärkeää – sitä kannattaa hyödyntää. Mutta meillä on myös kiinnostava ”Älylän alue”: Suomen ensimmäisen oman toimiston perustaneen naisarkkitehdin Wivi Lönnin rakennuksia on nähtävillä paitsi Älylän alueella, myös kävelymatkan etäisyydellä kampusalueelta.

Eri ajanjaksoina kongressivieraille on mahdollisuus tarjota pilkahduksia suomalaisesta liikuntakulttuurista. Meillä on vahvat historialliset perinteet liikuntalajeihin, joita ei useinkaan globaalisti tunneta ja joissa eri vuodenajat hyödynnetään. Kansallista liikuntakulttuuria edustavat muun muassa naisvoimistelu, pesäpallo, jääpallo, hiihto sekä vähän uudemmat jääkiekko, taitoluistelu, salibandy, fribeegolf ynnä muut lajit.

Uskaltaisitko tarjota talvikongressissa vieraille mahdollisuuden kokeilla pulkalla laskemista, talviuintia tai luistelua? Minä uskalsin ja se on kannattanut – monista tuli Suomi- ja Jyväskylä-faneja kertaheitolla… ja ovat ilmoittautumassa ensimmäisten joukossa, kun tulee tieto, että Jyväskylässä järjestetään oman alamme kongressi.

Kirjoittaja Arja Sääkslahti työskentelee liikuntapedagogiikan apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän on Jyväskylän yliopiston kongressilähettiläs vuonna 2025.