Säynätsalon kunnantalo sisältä.

Aallon jäljillä vastuullisesti

Säynätsalon kunnantalo on yksi Alvar Aallon tunnetuimmista töistä ja suosittu vierailukohde, jonka kehittämisessä vastuullisen matkailun arvot ovat opasteina. Osoituksena tästä Kunnantalolla opastuksia, majoitusta ja elämyksiä tarjoavalle Tavolo Bianco Oy:lle on myönnetty Sustainable Travel Finland -merkki.

Säynätsalon kunnantalo on yksi tunnetuimmista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksella on vahva yhteys ympäröivään luontoon ja yhteisöön. Projekti oli valtava ponnistus pieneltä Säynätsalon kunnalta 1940-luvun lopussa: 3000 asukasta, kolme melko pientä saarta, mutta teollistunut yhteisö. 

Aivan alusta lähtien arkkitehdit ja opiskelijat ympäri maailmaa alkoivat vierailla Säynätsalossa. Kunnantalo oli – ja on edelleen – esimerkki Aallon inhimillisestä mittakaavasta, luontoyhteydestä ja taidosta luoda kokonaisvaltainen taideteos, jonka lukuisat yksityiskohdat, tilojen tunnelma ja valo ovat hallinnassa. 
Sen jälkeen, kun Säynätsalo liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, vierailukohde oli edelleen olemassa, mutta Jyväskylän kaupunki ei löytänyt rakennukselle käyttöä eikä keinoja pitää rakennus avoimena vierailijoille. Vain kirjasto on aina ollut käytössä ja avoin myös vierailijoille. Kunnantalo oli ensin kuntaliitoksen jälkeen melko vähäisessä käytössä ja lopulta suljettuna, mutta silti vierailijat matkustivat kaukaisista maista katsomaan rakennusta. 

Aivan alusta lähtien arkkitehdit ja opiskelijat ympäri maailmaa alkoivat vierailla Säynätsalossa. Kunnantalo oli – ja on edelleen – esimerkki Aallon inhimillisestä mittakaavasta, luontoyhteydestä ja taidosta luoda kokonaisvaltainen taideteos, jonka lukuisat yksityiskohdat, tilojen tunnelma ja valo ovat hallinnassa. 

Silloin syntyi ajatus kaupungintalon avaamisesta uudelleen. 
Alussa oli vain itsensä työllistäjän villi idea saada työtila tehdäkseen graafista suunnittelua, sivusuunnittelua, kirjoittamista – ja vastavuoroisesti, hän – joka ei ole arkkitehti tai matkaopas – lupasi avata ovea kävijöille. 


Yrittäjä kiinnostui entistä enemmän Alvar Aallosta. Hän alkoi opastaa kävijöitä, kirjoitti jokamiehen kirjan Aallosta ja huomasi, että rakennuksen huoneistot voisivat olla käytettävissä majoitusliiketoiminnalle. Hän pystyi jopa palkkaamaan apua sesonkiaikaan. Jyväskylän kaupunki teki pidemmän sopimuksen ja vuokrasi enemmän tiloja rakennuksesta yrittäjälle. 

Oli ilmeistä, että paikallisilla oli vahva yhteys ja tunteet rakennukseen. Heidät kutsuttiin käyttämään rakennusta omiin tapahtumiin, kokouksiin ja jopa yksityistilaisuuksiin. Yrittäjä pyysi pientä maksua siivous- ja palvelukustannusten kattamiseksi. Sama itsensä työllistäjä, nyt eräänlainen opas, pyysi sisäänpääsymaksua, joka sisälsi lyhyen tutustumiskierroksen Aallon ideoihin ja ajatuksiin. Uudelleen avattu rakennus sai nopeasti 6500 vuosittaista kävijää, joista puolet ulkomailta. Ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi myös Aalto-faneja ja matkailijoita, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, ympäröivästä Päijänteestä ja saarista – ja myös paikalliset toivat ylpeänä kaukovieraitaan ”Vierailemaan meidän Kunnantalollemme”. 


Yrittäjä sai liikekumppanin. Liikekumppanin yhteyksien ja Aalto-tietämyksen avulla yritys sai uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Valitettavasti kumppani vetäytyi yrityksestä muutaman vuoden kuluttua. 


Yrityksen motto kiteytyy lauseessa: ”Riippumatta ammatistasi, koulutuksestasi, kokemuksestasi tai siitä missä vaiheessa elämääsi olet, mikä liikkuvuus sinulla on tai ketä rakastat, sinun on aina turvallista ja tervetullutta vierailla Säynätsalon kunnantalolla.” 

”Riippumatta ammatistasi, koulutuksestasi, kokemuksestasi tai siitä missä vaiheessa elämääsi olet, mikä liikkuvuus sinulla on tai ketä rakastat, sinun on aina turvallista ja tervetullutta vierailla Säynätsalon kunnantalolla.”

Tavolo Bianco ja tarinan yrittäjä korostavat kestävän ja vastuullisen matkailun tavoitteita, koska ne ovat yhtä tärkeitä kuin saada enemmän kävijöitä vierailemaan kohteessa. Kunnantalon toimijat kehittävät tietoisesti toimintoja siten, että ympäröivä yhteisö, asukkaat ja muut yrittäjät tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyvät sekä heillä on mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ja hyötyä alueen ainutlaatuisuudesta ja vetovoimasta. Tämän jälkeen – nimenomaan tässä järjestyksessä – otetaan huomioon myös matkailijoiden viihtyvyys ja tarpeet. Aallon merkityksen korostaminen ei ole vain yksittäisten yrittäjien ja yhteisöjen markkinointikikka, vaan paljon laajemmin ajateltu ja pohdittu yhdessä kuljettava polku, jossa myös vastuullisen matkailun arvot ovat opasteina.

Polku on nyt vaiheessa, jossa Tavolo Bianco Oy on saanut luvan käyttää Sustainable Tourism Finland -merkkiä. Työtä on tehty jo useampi vuosi monien yhteistyökumppanien ja työntekijöiden voimin. Eteneminen ei ole ehkä ollut kovin järjestelmällistä – useita asioita on kuitenkin tehty oikein ja edistetty parempaan suuntaan. Mutta nyt STF-polku on antanut hyvin selkeät raamit ja opasteet polun varteen. Ajankohtaisiksi tulivat mm. Sitoumus2050, Tervetuloa pyöräilijät, We Speak Gay ja varsin työläs Biosphere Tourism -sertifikaatti. Digitaaliseen näkyvyyteenkin tuli rakennettua kokonaan uudet verkkosivut ja verkkokauppa. Yrittäjällä kävi myös tuuri päästä pilottiyrityksenä mukaan Visit Jyväskylä Regionin ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu JAMK:in Matkailun vastuullisuus näkyväksi Keski-Suomessa -projektiin, joka on sparrannut omalta osaltaan monessa polun mutkassa.

Kunnantalon yrittäjä ei aio suunnitella ja ideoida matkailuliiketoimintaa yksin, vaan on koonnut yritykselle neuvoa-antavan Advisory Boardin. Neuvosto ei ole yrityksen hallinnollinen elin, eikä sillä ole vastuuta toiminnasta. Neuvosto sparraa yrittäjää neljä kertaa vuodessa antaen panoksensa omalta osaamisalueeltaan. Advisory Boardin ensimmäinen kokous pidettiin huhtikuun alussa kokoonpanolla Eila Tiainen, Annika Vandevelde, Kuutti Halinen ja Tavolo Biancon yrittäjä Harri Taskinen. Tiainen edustaa mediaosaajaa, paikallista asukasta ja poliitikon näkökulmaa; Vandevelde eurooppalaista Aalto-fania; Halinen arkkitehtuurinäkökulmaa ja tuntee diplomityönsä kautta Säynätsalon asemakaavan erittäin hyvin.

Artikkelin on kirjoittanut Harri Taskinen, Tavolo Bianco oy:n yrittäjä.