Ayana Palander auringonlaskun aikaan saunalautalla Jyväskylässä.

Sauna, arkkitehtuuri ja luonto veivät sydämen – Ayana Palander kotiutui Japanista Jyväskylään

Kun kesällä auringonpaisteella taivas ja järvi ovat sinisiä, eli koko maisema on sininen, se on tosi rentouttavaa.

Näin kuvailee Japanista Jyväskylään kotiutunut Ayana Palander mieliasioitaan Keski-Suomessa. Toimittajana, tulkkina ja kääntäjänä työskentelevä Ayana kertoo, että järvisuomalainen maisema on vapauttava.

Ayana Palander päiväsaikaan onnellisena saunalautalla Jyväskylässä.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

– Ja järvellä on aina paljon tekemistä, kuten saunat järven rannalla, saunalautat ja uiminen, sanoo Palander.

Ayana Palander sai ensikosketuksensa Suomeen kansainvälisen lukuvuosiohjelman opintojen kautta. Hän opiskeli Osakan yliopistossa estetiikan laitoksessa, jossa erikoistuminen varsinkin pohjoiseurooppalaiseen puuarkkitehtuuriin ja koulutukseen herätti innostuksen juuri suomalaiseen arkkitehtuuriin. Ennen opintovuottaan 2006, Ayana osallistui Jyväskylän kesäyliopiston järjestämälle suomen kielen intensiivikurssille.

– Kielen oppimisen lisäksi yliopisto järjesti erilaista ohjelmaa. Kävimme esimerkiksi saunomassa, tanssilavalla ja tutustumassa kaupunkikulttuuriin. Se oli ensimmäinen kokemukseni Jyväskylästä ja jo silloin vaikutuin Suomesta ja Jyväskylän kesästä. Unelmanani oli palata Jyväskylään jossain vaiheessa, muistelee Palander.

Kun Ayana palasi Japaniin, hän hakeutui naapurikaupunkiin suomen kielen keskustelukurssille ja alkoi opiskella suomen kieltä harrastuksena. Osakan yliopistosta valmistumisen jälkeen tie vei toimittajaksi Tokioon, jossa suomen kielen opiskelu jatkui. Lopulta vuonna 2011 hän pääsi sisälle Jyväskylän yliopiston suomenkieliseen maisteriohjelmaan opiskelemaan taidekasvatusta. Tästä lähtien Ayana on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti. Vuonna 2016 hän valmistui filosofian maisteriksi ja on sittemmin toiminut yrittäjänä.

Ayana Palander ja toinen henkilö istumassa Savutuvan Apajan saunassa.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suomalainen sauna muistuttaa japanilaista kylpyläkulttuuria

Ayana kertoo tykästyneensä heti suomalaiseen elämäntapaan. Japanissa elämäntapa ja kulttuuri voivat olla tiukkoja ja yksilön odotetaan noudattavan tiettyä vakiintunutta kaavaa. Suomessa häntä viehätti se, että maassa arvostetaan jokaisen mielipidettä ja vapautta elää avoimesti. Vuosien saatossa suomalaisessa kulttuurissa ovat alkaneet viehättää esimerkiksi sauna, josta hän on kirjoittanut kirjankin. Suomalainen sauna muistuttaa perinteistä japanilaista kylpyläkulttuuria.

– Varsinkin yleisten saunojen kulttuuri esimerkiksi historialtaan muistuttaa japanilaista Sento-korttelikylpyläkulttuuria. Japanilainen kylpyläkulttuuri on vahva ja sauna on minulle tämän kulttuurin korvike. Pikkuhiljaa olen alkanut kuitenkin rakastaa saunaa enemmän, kertoo Palander.

Myös Japanissa suomalainen saunakulttuuri herättää kiinnostusta ja Japanissa on paljon saunafaneja. Alun perin varsinkin nuoret ovat ajatelleet saunomisen olevan vain ikääntyneiden miesten juttu. Käännekohta tapahtui kuitenkin muutama vuosi sitten, jolloin manga-taiteilija Katsuki Tanaka kirjoitti ja piirsi saunasta suositun sarjakuvan Sadō, Saunan tie. Tämä uudisti saunan mielikuvan ja nyt monia japanilaisia viehättää varsinkin saunan rentouttava ja virkistävä vaikutus.

– Japanilaiset työskentelevät ahkerasti ja ovat fyysisesti ja henkisesti kuormittuneita. Sauna tarjoaa ihmisille reset-hetken, jolloin voi hetkeksi unohtaa ympäröivän maailman.

Ayana Palander kellumassa vedessä Savutuvan Apajalla.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suomalaiselle arkiset asiat viehättävät matkailijaa

Saunomisen lisäksi Ayana on kiinnostunut monen muun japanilaisen tavoin Alvar Aallon arkkitehtuurista. Aallon arkkitehtuuri on vaikuttanut myös hänen uraansa. Erityisen kiinnostavana Aallon teoksista Jyväskylässä hän nostaa sen faktan, että arkkitehtuuria pääsee myös kokemaan.

– Jyväskylässä voi käydä uimahallissa, teatterissa ja opiskella yliopistossa Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Se on harvinaista, sillä kaikkialla rakennukset eivät ole käytössä, niitä voi vain katsella, vinkkaa Palander.

Ayana arvostaa myös suomalaista luontoa. Vaikka Japanissakin on paljon luontoa, esimerkiksi vuoret ovat hankalia saavuttaa, sillä rinteet ovat jyrkkiä ja kiipeäminen rankkaa. Suomalaiset metsät ovat lähellä ja helposti saavutettavia.

– Minusta on tullut sienihullu! Sientenpoiminta on uusi harrastukseni ja olen syksyisin monta kertaa sienestämässä, naurahtaa Palander.

Luonto, arkkitehtuuri ja sauna ovat myös niitä asioita, joita Ayana veisi myös matkailijan kokemaan Keski-Suomessa. Japanilaiset haluavat hänen mukaansa kokea suomalaisten arkista elämää ja paikallisia asioita, kuten rauhoittumista, järveen hyppäämistä tai luonnon keskellä saunomista. Sama arkinen elämä pitää myös Ayanan Jyväskylässä.

– Tällä hetkellä minulla ei ole suunnitelmaa muuttaa mihinkään. Vaikka mieheni asuu Tokiossa ja olemme keskustelleet tulevaisuudesta, tällä hetkellä molemmilla on omat elämänsä omissa kaupungeissaan. En tiedä, olenko jäänyt pysyvästi, mutta tällä hetkellä elän tässä.

Kolme henkilöä uimassa saunalautalla Jyväskylässä auringonlaskun aikaan.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen