Metsämaisema

Kuolemankuoppien mysteerin selittää paluu jääkaudelle

Jyväskylän Seppälänkankaalla on hurjan nimen omaavia maastonmuotoja. Alueen asukkaat ovat tottuneet lenkkeilemään Kuolemankuoppien reunoilla ilman suurempia tunteita, mutta meille muualta muuttaneille nimi ei voisi olla houkuttelevampi lämpimän kevätillan seikkailukohteeksi.

Heikki Sulander

Kuolemankuopat ovat syntyneet, kun mannerjäätiköstä on palanen uponnut hiekkaan ja sulanut myöhemmin. Tällaista kuoppaa kutsutaan supaksi. Suppakuoppia on kaksi, suurempi ja pienempi, ja vaikka molemmat ovatkin muodoltaan samanlaisia, on toinen ehkä huomiolle alttiimpi reunojen ollessa kahdensadan metrin päässä toisistaan ja kuopan ollessa 25 metriä syvä. Toivomme, että onnistuimme vangitsemaan supan syvyyden lyhyelle videolle, jonka paikalla kuvasimme.

Kuva: Heikki Sulander

Kuolemankuoppien viehätys perustuu maanmuotojen erilaisuuden lisäksi hiljaisuuteen. Kun laskeuduimme kuopan pohjalle, kaupungin melu lakkasi kuulumasta, vaikka supan ympärille on jääkauden jälkeen ehtinyt muodostua teollisuuden ja kiivaan kaupankäynnin vyöhyke. Suppa on kasvanut myös täyteen puita, joiden latvat muodostavat oman kuoppansa korkeuteen.

Kuolemankuoppien nimen synty on vaipunut unholaan. Veikkauksia voimme esittää: onko siellä tapahtunut traaginen kuolemantapaus? Onko sitä käytetty metsästyskuoppana, jonka reunalta saalis syöksyy kuolemaan?

Karttalinkki Kuolemankuopille vievälle polulle. Polun alku sijaitsee suuren liikekiinteistön nurkalla. Kuolemankuoppia voi lähestyä myös muilta suunnilta kartan mukaisesti.

Kuva: Heikki Sulander

Kirjoittaja: Heikki Sulander

Heikki Sulander on Rinkkaputki-retkeilyblogin valokuvaaja, joka nauttii Jyväskylän lähikohteista ja kansallispuistoista Sisä-Suomessa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Visit Jyväskylä Regionin verkkosovuilla vuonna 2018.

Metsämaisema