Kuva: Julia Kivelä

4h 40min

- Kes

Aaltoreitti Jyväskylässä

Arkkitehti Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kaupunkialueen aaltoreitillä kuljetaan mestarin jäljillä aina klassismista modernismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Reitti tarjoaa valmiiksi räätälöidyn silmäyksen Jyväskylän kaupunkikuvaan ja rakennusarkkitehtuuriin.

Katso reitti

Tietoja
Kartta
Aikataulu

Sesonki

- Kes

Kulkuneuvo

Autolla
Pyörällä
Kävellen

Kesto

4h 40min

Pituus

19.5 km

Tutkimusmatka Aallon sielunmaisemaan on hyvä aloittaa tämän perintöä vaalivasta Alvar Aalto -museosta. Jyväskylässä sijaitseva rakennustaiteen ja muotoilun erikoismuseo on Aalto-informaation kansallinen ja kansainvälinen keskus. Yhdessä lähellä sijaitsevan Keski-Suomen museon kanssa rakennukset muodostavat mielenkiintoisen kulttuurikeskuksen aivan kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä.

Kivenheiton päässä sijaitseva Seminaarinmäen kampus kuuluu Suomen kauneimpiin ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisempiin yliopistoalueisiin. Toisen maailmansodan jälkeen silloisen kasvatusopillisen korkeakoulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti, ja tilanahtauden vuoksi järjestettiin kutsukilpailu arkkitehdeille. Kilpailun voittaneen Alvar Aallon uudisrakennukset nousivat Seminaarinmäelle vuosina 1951–70.

Seminaarinmäeltä matka jatkuu keskustan kulttuuri- ja hallintokortteliin, joka pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan. Suunnitelmasta on toteutettu poliisitalo, virastotalo ja kaupunginteatteri. Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa.

Automatkan päässä keskustasta sijaitseva Säynätsalon kunnantalo on ehdottomasti matkan arvoinen tu-tustumiskohde. Yksi Aallon merkittävimmistä töistä herätti huomiota jo rakennusvaiheessa ainutlaatuisuu-tensa vuoksi, ja valmistumisen (1951) jälkeen Säynätsaloon on virrannut innokkaita vierailijoita kaikkialta maailmasta.

Säynätsalon kunnantalolle pääset helposti paikallisliikenne Linkin bussilla.
Jyväskylän paikallisliikenteen bussit nro 16 Muuratsalo, ja 21 Muurame, lähtevät pysäkiltä nro 5, vyöhyke A-B. Nouse pois kyydistä pysäkillä Ss-kunnantalo 2. Matkaa pysäkiltä Säynätsalon kunnantalolle on 250m.

Avaa reitti Google Mapsissa tästä

Jos kartta ei näy, salli evästeet ja päivitä sivu

Reittikuvaus

1

Aalto2 -museokeskus
Alvar Aallon Katu 7, 40600 Jyväskylä
2

Seminaarinmäki
Seminaarinkatu 15, 40014 Jyväskylä
3

Hallintokortteli
4

Kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä
5

Rakentajantalo
Hannikaisenkatu 17, 40100 Jyväskylä
6

Tietotalo
Kilpisenkatu 1, 40100 Jyväskylä
7

Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene
Lutakon satama, Satamakatu, 40100 Jyväskylä
8

Säynätsalon kunnantalo
Parviaisentie 9, 40900 Säynätsalo

Kohteet

Aalto2 -museokeskus

Aalto2 on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön ainutlaatuinen kohtaamispaikka Jyväskylässä, joka toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Se yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Aalto2:ssa yhdistyvät luontevasti taide ja tiede, kulttuuriympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu. Museokeskus tarjoaa kiinnostavan ja monikerroksisen näyttelyohjelmiston sekä uutta tapahtumatarjontaa eri kohderyhmille.

Kuva: Maija Holma/Aalto2
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Museot

Aalto2

Uuden aallon museokeskus. Aalto2 on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön kohtaamispaikka Jyväskylässä. Se yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Keski-Suomen museon... Lue lisää kohteesta Aalto2
Lue lisää →

Alvar Aalto

Aalto2 (Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo)

Aalto2-museokeskus koostuu kahdesta Alvar Aallon suunnittelemasta rakennuksesta, Alvar Aalto -museosta (1971–73) ja Keski-Suomen museosta (1956–61, 1991), sekä niiden välille rakennetusta... Lue lisää kohteesta Aalto2 (Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo)
Lue lisää →

Kahvilat

Aalto2 Café

Lue lisää kohteesta Aalto2 Café
Lue lisää →

Design-, käsityö- & muut erikoisputiikit

Aalto2:n museokauppa

Lue lisää kohteesta Aalto2:n museokauppa
Lue lisää →
Seminaarinmäki

Lähellä Jyväskylän keskustaa sijaitseva Seminaarinmäki on Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Seminaarinmäkeä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista kampuksista. Toisen maailmansodan jälkeen silloisen kasvatusopillisen korkeakoulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti, ja syntyi tarve lisärakentamiselle. Arkkitehdeille järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti Alvar Aalto. Hänen suunnittelemansa uudisrakennukset nousivat Seminaarinmäelle vuosina 1951–1970.

Kuva: Tero Takalo-Eskola
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Alvar Aalto

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalue Alvar Aalto voitti 1951 kutsukilpailun Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Lukuisten uudisrakennusten ohella kilpailu piti sisällään alueen... Lue lisää kohteesta Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus
Lue lisää →
Hallintokortteli

Alvar Aallon Jyväskylän hallintokorttelin kokonaissuunnitelmasta vuodelta 1972 on toteutettu kaupungin virastotalo, kaupunginteatteri sekä entinen Poliisitalo (nykyinen Tietotalo). Alkuperäisessä hallintokorttelisuunnitelmassa sijaitsee myös Jyväskylän kaupungintalo, joka valmistui jo vuonna 1899.

Kuva: Alvar Aalto -museo
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Ammattiteatterit

Jyväskylän kaupunginteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa sinulle tunteiden pirskahduksia ja tarinoita elävästi elämästä! Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön syksyn 2017 ohjelmistossa nähdään neljä ensi-iltaa:... Lue lisää kohteesta Jyväskylän kaupunginteatteri
Lue lisää →

Alvar Aalto

Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)

Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964- Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean,... Lue lisää kohteesta Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)
Lue lisää →

Alvar Aalto

Virastotalo 1975-78

Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964- Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean,... Lue lisää kohteesta Virastotalo 1975-78
Lue lisää →
Kaupunginteatteri

Kaupunginteatterin rakennus, teatteritalo, valmistui kuusi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982. Teatterissa on kaksi näyttämöä. Suuren näyttämön katsomossa on 551 paikkaa, ja pienen näyttämön katsomossa 98 paikkaa. Eteishalli ja lämpiö ovat avoinna vierailijoille.

Kuva: Tero Takalo-Eskola
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Ammattiteatterit

Jyväskylän kaupunginteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa sinulle tunteiden pirskahduksia ja tarinoita elävästi elämästä! Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön syksyn 2017 ohjelmistossa nähdään neljä ensi-iltaa:... Lue lisää kohteesta Jyväskylän kaupunginteatteri
Lue lisää →
Rakentajantalo

Rakentajantalo on Alvar Aallon suunnittelema rakennus muuntojoustavaksi toimisto- ja virastotaloksi. Rakentajantalo on toimistokäytössä, eteishalli on avoinna vierailijoille.

Kuva: Miia Haapaniemi
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Alvar Aalto

Virastotalo 1975-78

Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964- Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean,... Lue lisää kohteesta Virastotalo 1975-78
Lue lisää →
Tietotalo

Nykyinen Tietotalo, entinen Poliisitalo, oli yksi Alvar Aallon hallintokorttelisuunnitelmaan kuuluneista rakennuksista. Vuonna 1970 valmistunut Poliisitalo oli uudenlainen ratkaisu, sillä rakennus ei ulkoapäin muistuttanut poliisitaloa, vaan mitä tahansa toimisto tai korttelirakennusta. Näin ollen se oli myös kaupunkilaisten silmään ystävällisemmän näköinen. Nykyään Tietotalo on toimistokäytössä, eteishalli on avoinna vierailijoille. Tietotalon alakerrassa voi nauttia herkullisen lounaan arkisin.

Kuva: Miia Haapaniemi
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Alvar Aalto

Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)

Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964- Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean,... Lue lisää kohteesta Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)
Lue lisää →
Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene

Alvar Aallon suunnittelema vene Nemo propheta in patria on pysyvästi esillä Jyväskylän Lutakon satamassa sille rakennetussa venesuojassa. Veneen nimi Nemo propheta in patria tarkoittaa ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Alvar Aalto suunnitteli veneen kulkeakseen vaimonsa Elissa Aallon kanssa kesähuvilalleen Muuratsalon koetalolle. Puurakenteinen vene on 10 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä, ja se rakennettiin Säynätsalossa 1954–55 veneenveistäjä Lauri Kosolan ja kirvesmies Väinö Jokisen toimesta. Vene valmistui 1955, ja sen tunnusmerkkejä ovat mustaksi maalatut kyljet, mahonkikannet sekä messinkihelat. Veneellä tehtiin myös kauppareissuja sekä kuljetettiin vieraita. Vene on osa Alvar Aalto -säätiön muotoilukokoelmaa ja sitä on kunnostettu monilla tavoilla, kuten restauroimalla ulkopintoja ja kiinteää kalustusta sekä konservoimalla alkuperäisosia. Veneen yhteyteen Jyväskylän Lutakon satamaan on perustettu Alvar Aalto -museon toteuttama pienoisnäyttely. Venesuojan on suunnitellut Sweco ja pääsuunnittelijana on ollut SAFA Tapani Tommila. Satamakärjen ja venesuojaa ympäröivän terassin suunnittelusta vastasi WSP.

Kuva: Julia Kivelä
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Alvar Aalto

Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene

Alvar Aallon suunnittelema vene Nemo propheta in patria on pysyvästi esillä Jyväskylän Lutakon satamassa sille rakennetussa venesuojassa. Veneen nimi Nemo... Lue lisää kohteesta Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene
Lue lisää →

Kahvilat

Ruokaravintolat

Tilausravintolat

Sataman Viilu

Sataman Viilussa syöt hyvin, virkistäydyt saunassa ja juhlit yöhön asti. Tarjoilemme ruokaa, joka on huolellisesti mietittyä, mutta mutkatonta. Palvelemme aamiaisesta... Lue lisää kohteesta Sataman Viilu
Lue lisää →

Risteilyt

M/s Rhea

Rhean kesä on täyttä juhlaa! Päijänteen suurin risteilijä m/s Rhea risteilee Pohjois-Päijänteen saaristossa iltapäivä- ja iltaristeilyjä touko−syyskuussa. Teemme myös tilausristeilyjä.... Lue lisää kohteesta M/s Rhea
Lue lisää →

Top-kohteet lapsille

Päijänne-Risteilyt Hilden

Lue lisää kohteesta Päijänne-Risteilyt Hilden
Lue lisää →

Kahvilat

Sataman kahvila

Lue lisää kohteesta Sataman kahvila
Lue lisää →

Ravintolat & kahvilat

Ravintolalaiva Gaia

Lue lisää kohteesta Ravintolalaiva Gaia
Lue lisää →

Ravintolat & kahvilat

Siipirataslaiva M/S Vellamo

Lue lisää kohteesta Siipirataslaiva M/S Vellamo
Lue lisää →
Säynätsalon kunnantalo

Yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä on Säynätsalon kunnantalo, jolla on tärkeä asema 1900-luvun arkkitehtuurin historiassa. Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 järjestetyn kutsukilpailun pohjalta, jonka Alvar Aalto voitti suunnitelmallaan. Kunnantalossa toimivat kunnanhallinto (vuoteen 1993 asti) sekä kirjasto. Rakennuksessa on lisäksi asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Aalto suunnitteli kunnantalon kokonaistaideteoksena, mikä näkyy pientenkin yksityiskohtien suunnittelussa.

Kuva: Tero Takalo-Eskola
Kohteet

Siirry edelliseen

Siirry seuraavaan

Alvar Aalto

Säynätsalon kunnantalo (1949–52)

Säynätsalon kunnantalo (Alvar Aalto 1949-52) on yksi arkkitehti Alvar Aallon merkittävimmistä töistä, jolla on oma asemansa 1900-luvun arkkitehtuurin historiassa. Jo... Lue lisää kohteesta Säynätsalon kunnantalo (1949–52)
Lue lisää →

Alvar Aalto

Muuratsalon koetalo (1952–54)

Alvar Aalto suunnitteli Koetalona tunnetun kesäasuntonsa Muuratsalon saarelle viiden kilometrin päähän Säynätsalon kunnantalosta. Rakennusryhmän sydämen muodostaa muurin ja kahden asuinsiiven... Lue lisää kohteesta Muuratsalon koetalo (1952–54)
Lue lisää →

Lisää kiertomatkoja

1-2 päivää

Kesä

Maaseudun kesäkahviloiden helmet Keski-Suomessa
Lue lisää

Lue lisää
1 päivä

Päivä Äänekoskella
Lue lisää

Lue lisää
3 tuntia

3h pikataival Jyväskylässä -reitti
Lue lisää

Lue lisää
Noin 4 tuntia

Jyväskylän maamerkit -reitti
Lue lisää

Lue lisää
1 päivä

Talvi

Päivä Muuramessa
Lue lisää

Lue lisää
3h 20min

Saaristomaisemakierros Säynätsalossa ja Muuratsalossa
Lue lisää

Lue lisää
1 päivä

Päivä Toivakassa
Lue lisää

Lue lisää
1 päivä

Oluen ystävän kierros Jyväskylässä
Lue lisää

Lue lisää
1 päivä

- Kes

Päivä Saarijärvellä
Lue lisää

Lue lisää
- Kes

Kiinnostavimmat kirpputorit Keski-Suomessa
Lue lisää

Lue lisää

Aaltoreitti Jyväskylässä

Kohde 1 : Aalto2 -museokeskus

Aalto2 on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön ainutlaatuinen kohtaamispaikka Jyväskylässä, joka toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Se yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon. Aalto2:ssa yhdistyvät luontevasti taide ja tiede, kulttuuriympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu. Museokeskus tarjoaa kiinnostavan ja monikerroksisen näyttelyohjelmiston sekä uutta tapahtumatarjontaa eri kohderyhmille.
Kohteet
- Aalto2
  
  Uuden aallon museokeskus.
  
  Aalto2 on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön kohtaamispaikka Jyväskylässä. Se yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon, luoden sisällöllisen yhteyden kahden museon välille. Aalto2-museokeskuksen näyttelyt ja ohjelmatarjonta käyvät dialogia ajankohtaisten ilmiöiden, tulevaisuuden näkemysten sekä historian kerrostumien välillä. Aalto2 Café on Alvar Aallon suunnittelema kahvila, jossa yhdistyvät herkulliset hetket ja ainutlaatuinen tunnelma. Aalto2 Shopista löydät laajasti kotimaisia design-tuotteita sekä ihanimmat pienet tuliaiset.
  
  Aalto2-museokeskus tarjoaa mielenkiintoisimmat näyttelysisällöt sekä viihtyisän hengähdyshetken Aallon arkkitehtuurin keskellä.
  
  Aalto2 kesän päänäyttely The Pool on neljästä näyttelystä koostuva kokonaisuus, joka yhdistää Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnön, kansainvälisen skeittikulttuurin sekä rap- ja hip hop -kulttuurin. The Pool koettavissa 18.5. – 15.9.2024.
  
  Meillä käy Museokortti.
- Aalto2 (Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo)
  
  Aalto2-museokeskus koostuu kahdesta Alvar Aallon suunnittelemasta rakennuksesta, Alvar Aalto -museosta (1971–73) ja Keski-Suomen museosta (1956–61, 1991), sekä niiden välille rakennetusta nivelosasta. Toukokuussa 2023 käyttöön otetussa uudistilassa sijaitsee muun muassa museokauppa ja avointa tapahtumatilaa. Uudisosan on suunnitellut Arkkitehtitoimisto A-Konsultit.
  
  Keski-Suomen museo (1956–61, 1991)
  
  Keski-Suomen museo toimii Jyväskylän kaupunginmuseona ja Keski-Suomen maakuntamuseona. Valkeaksi rapattu rakennus valmistui Aallon suunnitelmien mukaan vuonna 1961. Rakennuksen alkuperäisen ilmeen muuttanut lisärakennus toteutettiin vuosina 1988–90 (suunnittelu Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.). Museorakennus peruskorjattiin 2017–2020, jonka jälkeen kunnostetussa museossa avautui laaja, kaksi kerrosta käsittävä pysyvä näyttely ”Keskisuomalaisuutta etsimässä”.
  
  Museon sisätiloissa upea yksityiskohta on kokouskäytössä olevan, Viipurin kirjastoa muistuttavan Vanhan luentosalin aallokon muotoon paneloitu katto.
  
  Alvar Aalto -museo (1971–73)
  
  Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen museon välittömään läheisyyteen suunnitellun museorakennuksen ensimmäiset piirustukset valmistuivat vuonna 1970, Alvar Aallon suunnitelmat museorakennukseksi vuonna 1973. Niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi museon pinta-alaa jouduttiin supistamaan. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuu suuri näyttelytila, joka voitiin alkuperäisen suunnitelman mukaan jakaa erilaisiin tiloihin siirrettävien väliseinien avulla. Salin korkeimmassa osassa on mäntysäleistä rakennettu seinäverhoilu, joka muistuttaa New Yorkin maailmannäyttelyn (Alvar Aalto 1939) Suomen paviljongin seinärakennelmaa. Museo kalustettiin kokonaisuudessaan Aalto-huonekaluin. Rakennuksen julkisivu on Arabian valkoista Halla-tiiltä ja vaaleaa posliinisauvaa. Silloiset pääovet on päällystetty kuparilla ja ovien vetimet ovat – luonnollisesti – messinkiset Aalto-vetimet. Museon toimialaan kuuluivat pitkään sekä arkkitehtuuri että kuvataiteet. Tänään museo on Alvar Aallon elämäntyötä vaaliva erikoismuseo ja osa Aalto2-museokeskusta.
  
  Sekä Keski-Suomen museo että Alvar Aalto -museo edustavat Aallon myöhäistä ”valkoista kautta”, mutta eroavat ulkonäöltään ja mittakaavaltaan muista saman ajan monumentaalirakennuksista. Rakennukset erottava kymmenen vuotta näkyy erityisesti julkisivuissa, Keski-Suomen museon suorakaiteenmuotoinen rinteestä kohoava fasadi heijastaa aikaisen funktionalismin geometristä käytännöllisyyttä, Aalto -museo on suljetumpi mutta muodoltaan vapaampi.
  
  Tarkista ajankohtaiset hinnastot ja aukioloajat täältä:
  
  Aukioloajat, pääsyliput ja saapuminen – Aalto2
- Aalto2 Café
- Aalto2:n museokauppa
Kohde 2 : Seminaarinmäki

Lähellä Jyväskylän keskustaa sijaitseva Seminaarinmäki on Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Seminaarinmäkeä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista kampuksista. Toisen maailmansodan jälkeen silloisen kasvatusopillisen korkeakoulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti, ja syntyi tarve lisärakentamiselle. Arkkitehdeille järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti Alvar Aalto. Hänen suunnittelemansa uudisrakennukset nousivat Seminaarinmäelle vuosina 1951–1970.
Kohteet
- Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus
  
  Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalue
  
  Alvar Aalto voitti 1951 kutsukilpailun Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Lukuisten uudisrakennusten ohella kilpailu piti sisällään alueen kokonaissuunnitelman. Nimimerkillä URBS varustettu Aallon suunnitelma sai kiitosta mm. rakennusten sijoittelusta ympäristöönsä sekä siitä, että olemassa olevia seminaarirakennuksia oli säilytetty muita ehdotuksia enemmän. Päärakennus, kirjasto, ruokala- ja kokousrakennukset, opiskelija-asuntola, kaksi voimistelurakennusta, uimahalli, henkilökunnan asuinrakennus ja lämpökeskus rakentuivat vaiheittain 1950-luvun kuluessa. Näiden punatiilisten rakennusten ohella suunnitelmaan kuuluivat urheilukenttä, viheralueet ja kulkuväylät, sekä seremonialliset piha-alueet, kuten ns. Alvarin aukio.
  
  Alueen suunnittelu ja rakennusten sijoittelu pohjautuivat amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Yliopistokampus täydentyi vuonna 1964 uimahallin laajennuksella ja vuonna 1965 valmistuneella ylioppilastalolla. Kampusalueen eteläiseksi päätepisteeksi nousi vuonna 1971 valkoiseksi rapattu liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus.
  
  • 1952–54, Harjoituskoulu ja palloiluhallit
  • 1952–54, Opiskelija-asuntola (entinen)
  Opiskelijoiden ruokala Lozzi, opettajien ruokailutila Lyhty
  • 1954–56, Päärakennus, p. 0500 645 146. Avoinna ma–pe klo 7.30–18.30
  • 1954–56;1964, Uimahalli (nyk. AaltoAlvari), lukuisia muutostöitä, Pitkäkatu 1
  • 1964, Ylioppilastalo (Ilokivi)
  • 1971, Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus, Keskussairaalantie 2
  
  Aukiolotiedot:
  
  JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Seminaarinkatu 15, Jyväskylä
  Avoinna lukuvuoden aikana.
  
  Lisää AaltoAlvarista ja aukioloajoista täältä.
  
  Lozzin aukioloajat voit tarkistaa täältä.
Kohde 3 : Hallintokortteli

Alvar Aallon Jyväskylän hallintokorttelin kokonaissuunnitelmasta vuodelta 1972 on toteutettu kaupungin virastotalo, kaupunginteatteri sekä entinen Poliisitalo (nykyinen Tietotalo). Alkuperäisessä hallintokorttelisuunnitelmassa sijaitsee myös Jyväskylän kaupungintalo, joka valmistui jo vuonna 1899.
Kohteet
- Virastotalo 1975-78
  
  Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964-
  
  Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. ”Kansalaistori” jää Aallon suunnitelmassa tornin, teatterin ja vanhan kaupungintalon väliin.
  
  Virastotalo, aukiolotiedot:
  
  Toimistokäytössä, eteishalli avoinna vierailijoille.
- Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)
  
  Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964-
  
  Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. ”Kansalaistori” jää Aallon suunnitelmassa tornin, teatterin ja vanhan kaupungintalon väliin.
  
  Poliisitalo (Tietotalo), aukiolotiedot:
  
  Toimistokäytössä, eteishalli avoinna vierailijoille.
- Jyväskylän kaupunginteatteri
  
  Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa sinulle tunteiden pirskahduksia ja tarinoita elävästi elämästä!
  
  Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön syksyn 2017 ohjelmistossa nähdään neljä ensi-iltaa: Peter Pan, Kolme sisarta, Pesärikko ja Onnensirpaleita. Yleisön pyynnöstä ohjelmistossa pienellä näyttämöllä jatkavat kevätkauden suursuosikki Täti ja minä sekä muutaman vuoden takainen yleisön lemmikki Ternimaitokeisari.
  
  Peter Pan, yksi rakastetuimmista satuhahmoista lennähtää Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle syyskuussa. Peter Pan osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Jukka Linkolan säveltämä musiikki ja Jukka Virtasen laulujen sanat vievät sinut Hanna Kirjavaisen ohjaamana ja Kira Riikosen koreografian myötä Mikä-Mikä-Maahan, jossa Peter Pan kokee huimia seikkailuja ystäviensä kanssa. Peter Panin roolissa nähdään Saara Jokiaho. Ensi-ilta on 9.9.2017.
  
  Anton Tsehovin Kolme sisarta on tunnevoimainen kertomus ihmisistä, jotka etsivät elämän merkitystä – ja löytävät sen rakkaudesta. Näytelmän voimakkaita ja herkkiä tunnelmia tukee Samuli Laihon esitykseen säveltämä musiikki ja laulut. Kolmen sisaren rooleissa nähdään Hanna Liinoja, Natalil Lintala ja Saara Jokiaho. Ensi-ilta suurella näyttämöllä on 23.9.2017.
  
  Orvokki Aution kirjoittama Pesärikko valmistuu kahdeksan teatterin yhteistuotantona. Julkisivun säilyttäminen pohjalaisen kyläyhteisön silmissä koskee Pesärikossa niin ihmistä kuin perheyhteisöäkin. Esityksen ohjaa Mikko Roiha. Ensi-ilta Berliinissä on 14.9. ja Jyväskylän kaupunginteatterissa 5.10.2017.
  
  Onnensirpaleita on näytelmä onnesta; valkoisen, harmaan ja mustankin sävyistä suomalaisessa sielunmaisemassa. ”Puhdas onnellisuus, se tunne, se tulee aina yllättäen. Silloin, kun sitä ei edes ajattele. Ja yhtäkkiä sitä tuntee olevansa onnellinen, juuri sillä hetkellä ja siinä paikassa.” Tommi Kainulaisen sovittamaan ja ohjaamaan näytelmään on kerätty tekstejä myös yleisöltä yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa. Esityksessä tullaan kuulemaan näyttelijöiden esittämää Miljoonasateen musiikkia. Ensi-ilta on 18.11.2017.
  
  Omien esitysten lisäksi näyttämöillämme nähdään hienoja vierailuja ja yhteistyöesityksiä, joista kannattaa lukea lisää teatterin nettisivuilta: http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
Kohde 4 : Kaupunginteatteri

Kaupunginteatterin rakennus, teatteritalo, valmistui kuusi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982. Teatterissa on kaksi näyttämöä. Suuren näyttämön katsomossa on 551 paikkaa, ja pienen näyttämön katsomossa 98 paikkaa. Eteishalli ja lämpiö ovat avoinna vierailijoille.
Kohteet
- Jyväskylän kaupunginteatteri
  
  Jyväskylän kaupunginteatteri tarjoaa sinulle tunteiden pirskahduksia ja tarinoita elävästi elämästä!
  
  Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön syksyn 2017 ohjelmistossa nähdään neljä ensi-iltaa: Peter Pan, Kolme sisarta, Pesärikko ja Onnensirpaleita. Yleisön pyynnöstä ohjelmistossa pienellä näyttämöllä jatkavat kevätkauden suursuosikki Täti ja minä sekä muutaman vuoden takainen yleisön lemmikki Ternimaitokeisari.
  
  Peter Pan, yksi rakastetuimmista satuhahmoista lennähtää Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle syyskuussa. Peter Pan osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Jukka Linkolan säveltämä musiikki ja Jukka Virtasen laulujen sanat vievät sinut Hanna Kirjavaisen ohjaamana ja Kira Riikosen koreografian myötä Mikä-Mikä-Maahan, jossa Peter Pan kokee huimia seikkailuja ystäviensä kanssa. Peter Panin roolissa nähdään Saara Jokiaho. Ensi-ilta on 9.9.2017.
  
  Anton Tsehovin Kolme sisarta on tunnevoimainen kertomus ihmisistä, jotka etsivät elämän merkitystä – ja löytävät sen rakkaudesta. Näytelmän voimakkaita ja herkkiä tunnelmia tukee Samuli Laihon esitykseen säveltämä musiikki ja laulut. Kolmen sisaren rooleissa nähdään Hanna Liinoja, Natalil Lintala ja Saara Jokiaho. Ensi-ilta suurella näyttämöllä on 23.9.2017.
  
  Orvokki Aution kirjoittama Pesärikko valmistuu kahdeksan teatterin yhteistuotantona. Julkisivun säilyttäminen pohjalaisen kyläyhteisön silmissä koskee Pesärikossa niin ihmistä kuin perheyhteisöäkin. Esityksen ohjaa Mikko Roiha. Ensi-ilta Berliinissä on 14.9. ja Jyväskylän kaupunginteatterissa 5.10.2017.
  
  Onnensirpaleita on näytelmä onnesta; valkoisen, harmaan ja mustankin sävyistä suomalaisessa sielunmaisemassa. ”Puhdas onnellisuus, se tunne, se tulee aina yllättäen. Silloin, kun sitä ei edes ajattele. Ja yhtäkkiä sitä tuntee olevansa onnellinen, juuri sillä hetkellä ja siinä paikassa.” Tommi Kainulaisen sovittamaan ja ohjaamaan näytelmään on kerätty tekstejä myös yleisöltä yhteistyössä sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa. Esityksessä tullaan kuulemaan näyttelijöiden esittämää Miljoonasateen musiikkia. Ensi-ilta on 18.11.2017.
  
  Omien esitysten lisäksi näyttämöillämme nähdään hienoja vierailuja ja yhteistyöesityksiä, joista kannattaa lukea lisää teatterin nettisivuilta: http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
Kohde 5 : Rakentajantalo

Rakentajantalo on Alvar Aallon suunnittelema rakennus muuntojoustavaksi toimisto- ja virastotaloksi. Rakentajantalo on toimistokäytössä, eteishalli on avoinna vierailijoille.
Kohteet
- Virastotalo 1975-78
  
  Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964-
  
  Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. ”Kansalaistori” jää Aallon suunnitelmassa tornin, teatterin ja vanhan kaupungintalon väliin.
  
  Virastotalo, aukiolotiedot:
  
  Toimistokäytössä, eteishalli avoinna vierailijoille.
Kohde 6 : Tietotalo

Nykyinen Tietotalo, entinen Poliisitalo, oli yksi Alvar Aallon hallintokorttelisuunnitelmaan kuuluneista rakennuksista. Vuonna 1970 valmistunut Poliisitalo oli uudenlainen ratkaisu, sillä rakennus ei ulkoapäin muistuttanut poliisitaloa, vaan mitä tahansa toimisto tai korttelirakennusta. Näin ollen se oli myös kaupunkilaisten silmään ystävällisemmän näköinen. Nykyään Tietotalo on toimistokäytössä, eteishalli on avoinna vierailijoille. Tietotalon alakerrassa voi nauttia herkullisen lounaan arkisin.
Kohteet
- Poliisitalo (1970) (nyk. Tietotalo)
  
  Hallinto- ja kulttuurikeskus 1964-
  
  Alvar Aallon keskustakorttelisuunnitelmasta ovat toteutuneet Poliisitalo, kaupungin virastotalo ja kaupunginteatteri. Virastotalon toinen rakennusvaihe, joka käsittää myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. ”Kansalaistori” jää Aallon suunnitelmassa tornin, teatterin ja vanhan kaupungintalon väliin.
  
  Poliisitalo (Tietotalo), aukiolotiedot:
  
  Toimistokäytössä, eteishalli avoinna vierailijoille.
Kohde 7 : Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene

Alvar Aallon suunnittelema vene Nemo propheta in patria on pysyvästi esillä Jyväskylän Lutakon satamassa sille rakennetussa venesuojassa. Veneen nimi Nemo propheta in patria tarkoittaa ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Alvar Aalto suunnitteli veneen kulkeakseen vaimonsa Elissa Aallon kanssa kesähuvilalleen Muuratsalon koetalolle. Puurakenteinen vene on 10 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä, ja se rakennettiin Säynätsalossa 1954–55 veneenveistäjä Lauri Kosolan ja kirvesmies Väinö Jokisen toimesta. Vene valmistui 1955, ja sen tunnusmerkkejä ovat mustaksi maalatut kyljet, mahonkikannet sekä messinkihelat. Veneellä tehtiin myös kauppareissuja sekä kuljetettiin vieraita. Vene on osa Alvar Aalto -säätiön muotoilukokoelmaa ja sitä on kunnostettu monilla tavoilla, kuten restauroimalla ulkopintoja ja kiinteää kalustusta sekä konservoimalla alkuperäisosia. Veneen yhteyteen Jyväskylän Lutakon satamaan on perustettu Alvar Aalto -museon toteuttama pienoisnäyttely. Venesuojan on suunnitellut Sweco ja pääsuunnittelijana on ollut SAFA Tapani Tommila. Satamakärjen ja venesuojaa ympäröivän terassin suunnittelusta vastasi WSP.
Kohteet
- Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene
  
  Alvar Aallon suunnittelema vene Nemo propheta in patria on pysyvästi esillä Jyväskylän Lutakon satamassa sille rakennetussa venesuojassa. Veneen nimi Nemo propheta in patria tarkoittaa ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”.
  
  Alvar Aalto suunnitteli veneen kulkeakseen vaimonsa Elissa Aallon kanssa kesähuvilalleen Muuratsalon koetalolle. Puurakenteinen vene on 10 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä, ja se rakennettiin Säynätsalossa 1954–55 veneenveistäjä Lauri Kosolan ja kirvesmies Väinö Jokisen toimesta. Vene valmistui 1955, ja sen tunnusmerkkejä ovat mustaksi maalatut kyljet, mahonkikannet sekä messinkihelat. Veneellä tehtiin myös kauppareissuja sekä kuljetettiin vieraita.
  
  Vene on osa Alvar Aalto -säätiön muotoilukokoelmaa ja sitä on kunnostettu monilla tavoilla, kuten restauroimalla ulkopintoja ja kiinteää kalustusta sekä konservoimalla alkuperäisosia. Veneen yhteyteen Jyväskylän Lutakon satamaan on perustettu Alvar Aalto -museon toteuttama pienoisnäyttely.
  
  Venesuojan on suunnitellut Sweco ja pääsuunnittelijana on ollut SAFA Tapani Tommila. Satamakärjen ja venesuojaa ympäröivän terassin suunnittelusta vastasi WSP.
  
  Lue lisää Alvar Aallon veneestä ja Jyväskylän Lutakon satamassa sijaitsevasta venesuojasta
- Sataman Viilu
  
  Sataman Viilussa syöt hyvin, virkistäydyt saunassa ja juhlit yöhön asti.
  
  Tarjoilemme ruokaa, joka on huolellisesti mietittyä, mutta mutkatonta. Palvelemme aamiaisesta illalliseen, kumarramme kotimaisuudelle ja katamme pöytään aitoja makuja rennolla otteella – laadusta tinkimättä.
  
  Saunamaailmamme muodostuu kolmesta erilaisesta saunasta, jotka ovat aina lämpiminä. Saunamme ovat yhteisiä miehille ja naisille. Saunoistamme pääset suojaisalle terassille jäähdyttelemään, ottamaan aurinkoa ja pulahtamaan järveen tai porealtaisiin, niin kesällä kuin talvellakin.
  
  Toisen kerroksen upeat juhlatilamme muuntautuvat monenlaisiin juhliin ja kohtaamisiin. Meille ovat tervetulleita niin yritysvieraat, kuin yksityishenkilötkin.
  
  Löydät meidät Jyväskylän satamasta, ihan keskustan ja Matkakeskuksen läheisyydestä.
- M/s Rhea
  
  Rhean kesä on täyttä juhlaa!
  
  Päijänteen suurin risteilijä m/s Rhea risteilee Pohjois-Päijänteen saaristossa iltapäivä- ja iltaristeilyjä touko−syyskuussa. Teemme myös tilausristeilyjä. Katso kaikki aikataulut m/s Rhean omilta verkkosivuilta.
  
  Rhealla on kolme ravintolaa: aurinkoterassi, à la carte -ravintola sekä tunnelmallinen iltaravintola. Kaikki á la carte -annokset sekä noutopöydän antimet valmistamme laivan omassa keittiössä. Rhea sopii erinomaisesti juhlien ja yritystilaisuuksien viettopaikaksi. Unohtumattoman saunaillan kruunaa panoraamasauna omalla 10 hengen yksityisterassilla. Rhealla on A-oikeudet. m/s Rhea 199 henkilöä.
  
  Satamassa palvelemme Ravintolalaiva Vellamolla ja Gaialla.
  
  Tervetuloa viihtymään!
- Päijänne-Risteilyt Hilden
  
  Aikuiset kainaloon ja lapset laivalle risteilemään! Kesän paras päivä vietetään Päijänteen aalloilla seikkaillen.
  
  Lapsiperheille sopivia risteilyjä on ohjelmassamme joka päivä – Lounasristeily Höyrylaivalla tai Suomen Suvi -laivalla. Laivalla lounas laivakokin noutopöydästä, jossa myös lapsille omia herkkuja. Kapteenin juttusille lapset ovat aina tervetulleita ja halukkaat voivat suorittaa itselleen myös ’Tähtikapteeni’ -diplomin.
  
  Mukavaa lähimatkailua perheille on myös laivamatkat Keitele-kanavan laivareitillä; Kolmen kanavan reitti Jyväskylä-Kuusaa tai Viiden kanavan reitti Jyväskylä-Äänekoski. Reittimatkalla voi tehdä myös osamatkoja. Laivayhtiön ohjelmassa myös perinteinen koko päivän laivamatka Päijänteen päästä päähän Jyväskylä – Lahti. Lisäksi yhtiöllä risteilyjä myös Lahdesta, Heinolasta ja Kouvolasta.
  
  Päijänne-risteilyt Hildenin risteilyillä
  
  vauvoille voi ottaa mukaan omaa evästä.
  
  on myös myytävänä lasten kesäherkkuja; jäätelöä, makeisia sekä virvoitusjuomia.
  
  lastenrattaat voi ottaa mukaan.
  
  lasten on turvallista liikkua laivalla, mutta laivalla ollessa on kuitenkin aina sääntöjä: laivan henkilökunnan ohjeita on noudatettava eikä laivalla saa juosta.
  
  erityisruokavalioista on hyvä ilmoittaa etukäteen.
- Sataman kahvila
  
  Jyväskylän Lutakon satama on viriili ja viihtyisä helmi aivan Jyväskylän keskustan kupeessa. Sataman Kahvilassa on tarjolla suolaista sekä makeaa ja tietysti kahvia, irtojäätelöä ym. virkistävää. Kahvilassa on anniskeluoikeudet. Kahvila palvelee satamassa kävijöitä, sekä vierasveneilijöitä kesällä klo 8 alkaen.
  
  Kahvilassa on wlan, veneilytarvikkeiden ja polkupyörien vuokrausta. Talvikaudella vuokrattavana retkiluistimia, potkukelkkoja ja lumikenkiä.
  
  Vierasveneilijöille on käytössää rannan palvelutiloissa wc:t, suihkut, pyykkitupa sekä jätehuolto. Veneilijöiden huoltolaiturissa on polttoaineen ja veden tankkaus, septin ja pilssin tyhjennys. Venepaikan hinta on 15 euroa/vrk. Veneiden paikkaluvat maksetaan ja lunastetaan Sataman Kahvilasta. Ei ennakkovarausta, paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.
  
  Klikkaa aukioloaikoihin tästä
- Ravintolalaiva Gaia
  
  Ravintolalaiva Gaia
  
  Ravintolalaiva Gaia, aitoa kuunaritunnelmaa ja tervan tuoksua Jyväskylän satamassa kesäkauden jokaisena päivänä. Laivaravintola on avoinna klo 12 alkaen aina sään niin salliessa. Rennosta tunnelmasta aurinkoisella terassillamme voit nauttia pikkupurtavan, jäätelöannoksien sekä virvokkeiden kera. tiedot esiintyjistä, barbeque-illoista sekä muista Gaian tapahtumista löydät laivan omilta sivuilta.
  
  Tunnelmallinen Bar Kuunari sijaitsee Gaian alakannella. Gaian Bar Kuunarin voi varata oman ryhmän yksityistilaisuuteen. Bar Kuunari sopii erinomaisesti. 15-40 hengen lounas- ja iltatilaisuuksiin. Lisäksi ravintolalaiva Gaia tarjoaa upeat puitteet yritystilaisuuksien, kokouksien, tai vaikkapa suositun aamiaispalaverin järjestämiseen.
  
  Tervetuloa viihtymään!
- Siipirataslaiva M/S Vellamo
Kohde 8 : Säynätsalon kunnantalo

Yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä on Säynätsalon kunnantalo, jolla on tärkeä asema 1900-luvun arkkitehtuurin historiassa. Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 järjestetyn kutsukilpailun pohjalta, jonka Alvar Aalto voitti suunnitelmallaan. Kunnantalossa toimivat kunnanhallinto (vuoteen 1993 asti) sekä kirjasto. Rakennuksessa on lisäksi asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Aalto suunnitteli kunnantalon kokonaistaideteoksena, mikä näkyy pientenkin yksityiskohtien suunnittelussa.
Kohteet
- Muuratsalon koetalo (1952–54)
  
  Alvar Aalto suunnitteli Koetalona tunnetun kesäasuntonsa Muuratsalon saarelle viiden kilometrin päähän Säynätsalon kunnantalosta. Rakennusryhmän sydämen muodostaa muurin ja kahden asuinsiiven sulkema sisäpiha. Etelänpuoleisesta muurista avautuu näkymä Päijänteelle. Vierashuonesiipi ja puuvaja nousevat päärakennuksen takana kalliorinteen suuntaisena vapaamuotoisena jonona. Rakennuksessa Aalto on kokeillut eri materiaaleja, tekniikoita, muotoja ja mittasuhteita. Rakennuksessa oli tarkoitus kokeilla myös aurinkolämmitystä.
  
  Aukiolotiedot:
  
  Koetalo on suljettu talviaikana. Alueelle pääsy on sallittua vain oppaan kanssa. Liput ostetaan etukäteen osoitteessa https://aalto2.museum/tuotteet/muuratsalon-koetalo-opastettu-kierros/.
  
  Lisätietoja Aalto2-museokeskuksesta, p. 044 790 9827 tai sähköposti [email protected]
  
  Lähde: Aalto2-museokeskus
- Säynätsalon kunnantalo (1949–52)
  
  Säynätsalon kunnantalo (Alvar Aalto 1949-52) on yksi arkkitehti Alvar Aallon merkittävimmistä töistä, jolla on oma asemansa 1900-luvun arkkitehtuurin historiassa. Jo rakennusvaiheessa talo herätti huomiota ainutlaatuisuutensa vuoksi. Rakennuksen valmistumisen jälkeen Säynätsaloon on virrannut innokkaita vierailijoita kaikkialta maailmasta: opiskelijoita, arkkitehtiryhmiä ja yksittäisiä vierailijoita, nykyään noin 3000-4000 vuosittain. Onkin todettu, että kunnantalo on tehnyt Säynätsalosta Suomen kansainvälisesti tunnetuimman saaren.
  
  Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Aalto loi kunnantalosta pienelle Säynätsalolle monumentaalisen kohokohdan. Linnamaisen punatiilirakennuksen keskellä on korotettu sisäpiha, josta on käynti kunnan hallinnollisiin tiloihin ja kirjastoon. Kunnanvaltuuston istuntosali kohoaa muuta rakennusryhmää korkeammalle ja hallitsee aluetta juhlavasti. Rakennuksessa on myös asuntoja ja liiketiloja, joista osa on muutettu muihin tarkoituksiin. Kunnantalon rakentamista Aalto valvoi pieteetillä. Se onkin yksi hänen pääteoksistaan.
  
  Tarkista ajankohtaiset hinnastot ja aukioloajat täältä:
  Säynätsalo Town Hall – alvar aalto, arkkitehtuuri, muotoilu, järviluonto (tavolobianco.com)
  
  Tee varaus [email protected] / +358 46 582 1060 tai osta liput nettikaupasta.
  Säynätsalon kunnantalolla voi myös majoittua! Vierashuoneita Elissa ja Alvar sekä asuntoja Henrik ja Hugo voi varata yöpymiseen. Tutustu Säynätsalon kunnantalon majoitusmahdollisuuksiin.
  
  Turistibussilla saapuminen:
  
  Uudelle turistibussipysäkille on helppo saapua ajamalla Parviaisentietä myötäpäivään Kunnantalolle saakka.
  
  Bussiyhteydet:
  
  Bussit 16, 16M ja 21 Jyväskylän keskustasta Säynätsaloon puolen tunnin välein.
  
  Taksi:
  
  Jyväskylän keskustasta pääsee suosituimpiin matkailukohteisiin JYTAKSIn kiinteillä taksihinnoilla.

Aaltoreitti Jyväskylässä

Reittikuvaus

Kohteet

Aalto2 -museokeskus

Kohteet

Seminaarinmäki

Kohteet

Hallintokortteli

Kohteet

Kaupunginteatteri

Kohteet

Rakentajantalo

Kohteet

Tietotalo

Kohteet

Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene

Kohteet

Säynätsalon kunnantalo

Kohteet

Lisää kiertomatkoja

Maaseudun kesäkahviloiden helmet Keski-Suomessa

Päivä Äänekoskella

3h pikataival Jyväskylässä -reitti

Jyväskylän maamerkit -reitti

Päivä Muuramessa

Saaristomaisemakierros Säynätsalossa ja Muuratsalossa

Päivä Toivakassa

Oluen ystävän kierros Jyväskylässä

Päivä Saarijärvellä

Kiinnostavimmat kirpputorit Keski-Suomessa

Aaltoreitti Jyväskylässä

Kohde 1 : Aalto2 -museokeskus

Kohteet

Kohde 2 : Seminaarinmäki

Kohteet

Kohde 3 : Hallintokortteli

Kohteet

Kohde 4 : Kaupunginteatteri

Kohteet

Kohde 5 : Rakentajantalo

Kohteet

Kohde 6 : Tietotalo

Kohteet

Kohde 7 : Nemo Propheta In Patria (1954-55), Alvar Aallon suunnittelema vene

Kohteet

Kohde 8 : Säynätsalon kunnantalo

Kohteet

Mitä mieltä olit sisällöstä?