Kuva: Julia Kivelä
Kuva: Maris Grunskis
Kuva: Maija Holma
Kuva: Tero Takalo-Eskola
Kuva: Tero Takalo-Eskola
Kuva: Tero Takalo-Eskola

2 tuntia

Pyöräretki Alvar Aallon arkkitehtuuriin Jyväskylässä

Alvar Aalto (1898-1976) on yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeistä ja muotoilijoista maailmalla. Erityisesti Jyväskylässä on useita hänen suunnittelemiaan rakennuksia. Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään vuosien varrella lähes 30 kohdetta. Joukosta löytyy niin yksityisiä kuin julkisiakin rakennuksia, kuten Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston kampusalue ja Uimahalli Aalto Alvari. Alvar Aalto-pyöräreittimme tutustuttaa sinut Jyväskylän keskustaan ja esittelee samalla Alvar Aallon arkkitehtuuria Jyväskylän eri kaupunginosissa.

Katso reitti

Kulkuneuvo

  • Pyörällä

  • Kävellen

Kesto

2 tuntia

Pituus

6,8 km

Nykyään Jyväskylä on tunnettu liikuntakaupunkina ja tarjoaa monipuoliset ja vaihtelevat pyöräilymaastot sekä ulkoilumahdollisuudet. Ja mikä olisikaan parempi keino tutustua tunnetun arkkitehdin kaupunkiin kuin pyöräillen tai kävellen. Kauniit järvimaisemat värittävät mäkistä maastoa ja alueelta löytyy useita paikallisten suosimia pyöräily –ja ulkoilureittejä.

Alvar Aalto-pyöräreittimme tutustuttaa sinut Jyväskylän keskustaan ja esittelee samalla Alvar Aallon arkkitehtuuria eri Jyväskylän kaupunginosissa. Reitti soveltuu mainiosti niin vierailijoille kuin paikallisillekin ja sen aikana polkaisemme läpi Jyväskylän tunnetuimpien nähtävyyksien sekä Alvar Aallon arkkitehtonisten kohteiden.

Aloitamme pyöräretkemme Aalto2 -museokeskukselta, joista jatkamme Jyväskylän keskustaan sekä Taulumäen ja Viitaniemen järvimaisemiin, joissa näemme yhden Jyväskylän ikonisimmista rakennuksista. Lopulta palaamme takaisin keskustaan ja tutustumme muun muassa Jyväskylän yliopistoon, yhteen Suomen arkkitehtonisesti kiinnostavimpiin kampusalueisiin.

Hyppää satulaan ja sukella arkkitehtuurin maailmaan!

Avaa kartta ilmaisessa Citynomadi sovelluksessa

Puuttuuko pyörä? Ei hätää, tutustu pyörävuokraamoihin täältä.

Jos kartta ei näy, salli evästeet ja päivitä sivu

Reittikuvaus

Kohteet

  • Aalto2 -museokeskus

    Vuonna 2023 uudistunut Aalto2 -museokeskus yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon.

    Alvar Aalto -museo
    Vuonna 1973 valmistunut rakennus kuuluu Alvar Aallon myöhäiskauden töihin. Alvar Aalto -museo on perustettu vuonna 1966, ja aluksi se toimi lähellä sijaitsevassa ns. Salervon talossa. Uudisrakennuksen valmistuttua museossa toimivat rinnakkain taide- ja arkkitehtuuriosastot, mutta vuodesta 1998 alkaen museon toiminta on keskittynyt arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon elämäntyön vaalimiseen ja esittelyyn.

    Keski-Suomen museo
    Keski-Suomen museo toimii Jyväskylän kaupunginmuseona ja Keski-Suomen maakuntamuseona. Valkeaksi rapattu rakennus valmistui Aallon suunnitelmien mukaan vuonna 1961. Rakennuksen alkuperäisen ilmeen muuttanut lisärakennus toteutettiin vuosina 1988–90 (suunnittelu Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.). Museorakennus peruskorjattiin 2017–2020, jonka jälkeen kunnostetussa museossa avautui laaja, kaksi kerrosta käsittävä pysyvä näyttely ”Keskisuomalaisuutta etsimässä”. Museon sisätiloissa upea yksityiskohta on kokouskäytössä olevan, Viipurin kirjastoa muistuttavan Vanhan luentosalin aallokon muotoon paneloitu katto.

    Kuva Aalto2 museokeskuksesta.
    Kuva: Maija Holma/Aalto2

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Casa Laurén 1925–1928

    Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1925 kahdelle perheelle, ja se on nimetty rakennuttajansa, Hjalmar Laurénin mukaan. Itse Laurénin perhe asui talon isommassa asunnossa, ja pienempää asutti kenkätehtailija Pulkkisen perhe. Mielenkiintoisia teemoja talossa olivat mm. kahden kerroksen korkuinen porrashalli, klassistiset arkadikatokset sekä kasettikoristeinen aita kaariportteineen. Rakennnuksen lukuisat muutostyöt alkoivat 1950-luvulla eikä Aallon kädenjälkeä talossa juurikaan näkynyt vuosikymmeniin.

    Vuoden 2019 aikana Casa Laurén kuitenkin palautettiin Aallon suunnitelmia mukailevaksi asuinrakennukseksi, puukerrostaloksi, jonka päädyissä on nyt nähtävissä mm. puuportaikot pylväineen.

    Alvar Aallon suunnittelema Casa Laurén on puinen asuinkerrostalo Jyväskylän keskustassa.
    Kuva: Miia Haapaniemi

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus 1964–1982

    Hallintokorttelisuunnitelman toteutuneita osia ovat poliisitalo (nykyisin Tietotalo) (1976-80), kaupungin virastotalo (nykyisin Rakentajantalo) (1967-78) sekä kaupunginteatteri (1964-82). Virastotalon toinen rakennus-vaihe, joka käsittäisi myös korkean, veistoksellisen valtuustotornin, on toteutumatta. Vuonna 1970 valmistunut poliisitalo on Aallon suunnitteleman hallinto- ja kulttuurikeskuksen ensimmäinen toteutunut rakennus. Kaupunginteatteri valmistui hallinto- ja kulttuurirakennuksista viimeisenä, kuusi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982 arkkitehti Elissa Aallon johdolla. Ennen teatteritalon valmistumista Jyväskylän kaupunginteatteri toimi Alvar Aallon suunnittelemassa Jyväskylän työväentalossa.

    Löydätkö? Teatterirakennuksen kyljessä on metallinen laatta, jossa on teatterin suunnittelu- ja rakennusvuodet sekä Alvar Aallon nimikirjoitus.

    Jyväskylän kaupunginteatteri ulkoapäin
    Kuva: Tero Takalo-Eskola

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Jyväskylän suojeluskuntatalo ns. Valtiontalo 1926–1929

    Alvar Aalto sijoittui suojeluskuntataloa koskevassa suunnittelukilpailussa toiseksi, mutta sai silti suunnittelutehtävän. Talon alakerrassa sijaitsivat mm. kauppahalli ja elokuvateatteri, toisessa kerroksessa juhlasali (nk. sala azzurra) näyttämöineen. Talo edustaa Aallon suunnittelussa mielenkiintoista murrosvaihetta klassismista kohti funktionalismia.

    Rakennukseen tehty mittava peruskorjaus valmistui vuonna 2020. Peruskorjauksessa mm. rakennuksen ulkopinta sai alkuperäisen harmaan värinsä. Nykyään Valtiontalossa toimii Kulttuurisuoja, joka järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia.

    Suojeluskuntatalo Jyväskylän keskustassa.
    Kuva: Miia Haapaniemi

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Nikolainkulma

    Alvar Aallon ensimmäinen arkkitehtitoimisto sijaitsi silloisen kaupunginhotellin kellarikerroksessa, ja sama huone toimitti sekä asunnon että toimiston virkaa. Vaatimatonta toimistoa mahtipontisempi oli teksti, joka oli maalattu lauta-aitaan ulko-oven pieleen: ”ARKKITEHTUURI- JA MONUMENTAALITAITEEN TOIMISTO ALVAR AALTO”.

    Kaksi henkilöä kävelee Nikolainkulma-nimisen rakennuksen edessä Jyväskylän keskustassa.
    Kuva: Julia Kivelä

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Työväentalo 1924–1925

    Jyväskylän työväentalo oli ensimmäinen Alvar Aallon suurempi julkinen suunnittelu-kohde. Se edustaa 1920-luvulle tyypillistä pohjoismaista klassismia renessanssivaikutteineen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsivat kahvila- ja ravintolatilat, ja yläkerrassa teatterisali. Viimeisimmässä peruskorjauksessa (v. 2008) rakennuksen toinen kerros on pyritty palauttamaan lähemmäs alkuperäistä asuaan, alakertaa on muuteltu usein ravintolatoiminnan tarpeiden mukaan.

    Tiesitkö? Rakennusta kutsutaan Aallon versioksi Venetsian kuuluisasta Dogen palatsista. Rakennuksen ja sisätilojen alkuperäinen väritys noudatteli Pompeijin kaivausten yhteydessä löytynyttä väriskaalaa. Jos et pääse rakennuksen sisälle, löydät näitä 1920-luvun klassismille ominaisia värejä myös sisäänkäynnin luota – katsot vain ylöspäin!

    Jyväskylän työväentalon lämpiön seinä
    Kuva: Tero Takalo-Eskola

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Nuoran talon muutostyö 1923–1924

    Alun perin talo on rakennettu 1800-luvulla puolitoistakerroksiseksi satulakattoiseksi hirsitaloksi, jonka yläosa oli laudoitettu. 1920-luvulla Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen yläkertaan 3 huonetta ja keittiön, ja samalla myös julkisivut yhtenäistettiin ja ajanmukaistettiin. Alakertaan perustettiin kahvila ja konditoria.

    Kuva: Emilia Lindelöf

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Viitatorni 1957–1962

    Rakennus sisältää yli 70 huoneistoa 13 kerroksessa. Epäsymmetrisesti porrastettu järvenpuoleinen julkisivu antaa rakennukselle voimakkaan pystysuuntaa korostavan muodon, ja rakennusta on kevennetty sisäänvedetyllä, lasiseinäisellä pohjakerroksella. Viitatorni oli Jyväskylän korkein rakennus 39 metrin korkeudellaan ennen Innova-tornin valmistumista vuonna 2002.

    Tiesitkö? Ulkomuotonsa takia tätä Viitaniemen maamerkkiä kutsutaan myös ”Aallon torahampaaksi”

    Alvar Aallon suunnittelema Viitatorni Jyväskylän Viitaniemessä
    Kuva: Tero Takalo-Eskola

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Aira-talo 1924–1926

    Rautatieläisten asunnoksi suunniteltu Aira-talo on kaupungin ensimmäisiä suuria asuinkerrostaloja. Se edustaa Aallon varhaistuotannon 1920-luvun klassismia sym-metrisyydessään. Pienet yksityiskohdat esimerkiksi räystäissä, ullakkoikkunoissa sekä ulko-ovien yläosissa elävöittävät tiukkaa klassista ilmettä. Rakennuksessa on 18 kahden huoneen ja keittiön asuntoa.

    Huomaatko? Rakennus on täynnä kauniita, pieniä yksityiskohtia. Katso hyvin tarkasti! Mitä aiheita näet niissä?

    Aita-talo kesällä
    Kuva: Tero Takalo-Eskola

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Jyväskylän yliopisto Seminaarinmäki 1951–1971

    Alvar Aalto voitti vuonna 1951 järjestetyn kutsukilpailun silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamisesta. Nykyinen opistoalue onkin rakentunut 1970-luvulle asti Aallon suunnitelmien pohjalta. Päärakennus on päätepisteenä kaupungista tulevalle liikenteelle. Sen aula avautuu ympäröivään harjumaisemaan ikkunoiden välityksellä. Rakennuksen veistoksellinen takajulkisivu ja ympäröivä männikkö rajaavat antiikkisvaikutteista seremoniapihaa. Kampusalueen keskellä on urheilukenttä, ja rakennuksia ympäröi yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

    Huomaatko? Alvar Aalto käytti kilpailussa nimimerkkiä ”URBS” eli kaupunki. Kaupunkimainen suunnittelu näkyy juuri kampusalueen rakennusten sijoittelussa.

    Kesäinen maisema Jyväskylän yliopiston päärakennuksen edustasta.
    Kuva: Maris Grunskis

  • Villa Karpio 1923

    Karpion perheen tilaaman piharakennuksen muutossuunnitelma oli ensimmäisiä Aallon arkkitehtitoimiston töitä Jyväskylässä. Tämä Villa Karpioksi kutsutun rakennuksen muutostyö toteutui suunniteltua suppeampana. Rinnemaastoon sijoittuvan yksikerroksisen talon sisäänkäynti on kuistilta, jota koristavat klassistiset puupylväät. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ennallaan.

    Kuva: Emilia Lindelöf

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

Lisää kiertomatkoja

Siirry edelliseen
Siirry seuraavaan