Saunan historiaa
Vanhimmat suomalaiset saunat juontavat juurensa 10 000 vuoden taakse, jääkauden jälkeiseen aikaan. Saunat ovat olleet olennainen osa suomalaista kulttuuria tuhansien vuosien ajan, kehittyen yksinkertaisista maakuopista moderneiksi suomalaisiksi saunoiksi. Suomalaisiin saunarituaaleihin kuuluu saunan lämmittäminen, löylyn heitto ja vuorottelu kuumien saunomissessioiden ja ulkona viilentymisen välillä. Saunat ovat myös edelleen tärkeässä roolissa sosiaalisessa ja yhteisöllisessä elämässä. Nykyään, vaikka saunat ovat modernisoituneet, suomalaiset saunat pitävät yhä yllä puhtauden, rentoutumisen ja luonnon kunnioittamisen perinteitä.
Kuopan pohjalle kasattiin kiviä, ja kuopan ympärille rakennettiin riukukehikko, joka peitettiin esimerkiksi tuohella tai taljoilla. Kuumennettujen kivien päälle heitettiin vettä, mistä syntynyt lämmin vesihöyry loi löylyn ja lämmitti majan. Kuoppasauna sopi esi-isien liikkuvaan elämäntyyliin mainiosti: sauna oli helppo pystyttää uudelleen asuinpaikan vaihtuessa. Kuoppasaunat ovat jääneet historiaan, mutta nykyään niillä on samalla periaatteella toimiva moderni vastine: telttasauna.
Pronssikaudella saunat nousivat kuopista maanpinnalle. Maanviljelyn yleistyessä ihmiset asettuivat aloilleen pysyvämmin, ja saunat alkoivat pikkuhiljaa kehittyä kohti nykyistä muotoaan. Sauna sai ympärilleen seinät, katon rakennusmateriaalina toimivat puunrungot sekä turve. Oven viereen ladottiin kasa kiviä toimittamaan kiukaan virkaa, ja olipa tässä saunan esiasteessa myös lauteena toimiva penkkikin. Lattiaa tässä muinaissaunassa ei ollut; saunan seinät pystytettiin suoraan maapohjalle.
Rautakauden lopulla saunan kehittyminen otti suuren harppauksen eteenpäin – tällöin esi-isämme löylyttelivät savusaunassa. Hirsirakennustaidon myötä kuoppasaunoista luovuttiin lopullisesti, ja saunat muuttuivat maan päällä oleviksi pieniksi mökeiksi. Savusaunaa lämmitettiin kiukaana toimivien kivikasojen avulla, joita kuumennettiin jopa kymmenen tunnin ajan. Kuumentamisen jälkeen kivikasat lämmittivät muinaisia saunoja useiden tuntien ajan. Savusaunan lempeät löylyt ovat myös nykyajan saunojien mieleen, vaikka savusaunoja on perinteisiä puu- ja sähkösaunoja huomattavasti vähemmän.
Vaikka muinaiset savusaunat mukavia olivatkin, erityisen paloturvallisia ne eivät olleet – saunan sisälle savua tuprutteleva kiuas aiheutti saunoissa suuren tulipalon vaaran. Keskiajalla saunat keksittiin varustaa savupiipulla, sekä muuratulla uunikiukaalla – näin saunojen paloturvallisuus ja käyttömukavuus paranivat huomattavasti. Näiden muutosten myötä savusaunat alkoivat pikkuhiljaa jäädä unholaan, ja perinteisiä puusaunoja alkoi ilmestyä ihmisten pihoihin entistä enemmän.
Saunan koristaessa yhä useampaa pihaa, ryhdyttiin kiukaista kehittämään entistä vähemmän puuta kuluttavia. Kiukaat kehittyivät kertalämmitteisistä jatkuvalämmitteisiksi, ja sodanjälkeisellä pula-ajalla pystyttiin näin säästämään suuret määrät polttopuuta. Tämäntyyppinen kamiinakiuas oli omiaan kärsimättömälle löylyttelyn ystävälle, sillä kiuas lämpeni nopeimmillaan puolessa tunnissa. Vuoteen 1960 mennessä puulämmitteisten kiukaiden kilpailijaksi nousi sähkökiukaat – tällöin saunat löysivät tiensä pihamaalta sisälle ihmisten asuntoihin.
Suomalainen sauna on kokenut pitkän historiansa aikana mielenkiintoisen muutoksen kuoppasaunasta moderniin sähkösaunaan. Sauna löytyy lähes jokaisesta hotellista, taloyhtiöstä ja kuntokeskuksesta. Jopa kerrostaloasunnoista löytyvien sähkösaunojen rinnalla suosiossa ovat myös perinteiset puusaunat, joita löytyy yhä edelleen useiden suomalaisten kesämökkien pihoista.
Uskomuksia
Saunaan ja saunomiseen on aina liittynyt paljon mystiikkaa, perinteitä sekä uskomuksia. Maagiset uskomukset loivat saunomiseen monenlaisia kieltoja ja rajoituksia – mystinen sauna yhdistettiin vahvasti kuolemanjälkeiseen elämään ja tuonpuoleiseen, joten sääntöjä noudatettiin pelonsekaisin tuntein hyvinkin tunnollisesti. Muinaisissa kansantarinoissa painotetaan saunomisen kuuluvan päiväsaikaan, jotta pimeän laskiessa saunan lauteet olisivat vapaana vainajille ja tuonpuoleisen olennoille. Etenkin lauantaisin saunomista välteltiin iltakuuden jälkeen, jotta pahaa-aavistamattomat saunojat eivät joutuisi paholaisen nylkemiksi.
Esikristillisen ajan kekrin, eli sadonkorjuujuhlan eräs tärkeimmistä ohjelmanumeroista oli saunan lämmittäminen suvun vainajien vierailuita varten. Kekrin aikaan saunassa kylvettiin hiljaisuuden vallitessa, jotta vainajat saisivat saunarauhan.
Yliluonnollisten uskomusten lisäksi saunalla on uskottu olevan parantavia vaikutuksia – jo Kalevalan Väinämöinen paranteli sairauksia löylyn ihmeellisellä voimalla. Sauna toimi aikoinaan eräänlaisena sairaalana, jossa taudit pyrittiin pesemään pois erilaisilla rohdoilla – kyytipoikinaan loitsut ja rituaalit. Eräs tunnettu rituaali oli taudin ajaminen pois sairaasta ruumiista vihtomalla.
Saunaan astuessa vanha kansa lausui loitsuja, joiden tarkoituksena oli poistaa kipuja, parantaa sairauksia, sekä nostattaa hedelmällisyyttä. Vaikka loitsut ovatkin jääneet osaksi saunomisen historiaa, saunomisen terveyshyötyihin uskotaan edelleen – ovatpa ne useaan otteeseen myös tieteellisesti todistettu
Saunatonttu
Saunatonttu on pieni, ihmisen näköinen olento, jonka juuret ovat syvällä suomalaisessa kansanperinteessä. Ennen aikaan uskottiin jokaisella saunalla olevan oma suojelushenki, saunatonttu. Suomalaisessa mytologiassa saunatonttu on kuvattu usein noen mustaamaksi, sillä entisaikojen saunat olivat yksinomaan savusaunoja.
Nykyään saunatonttu, tuo saunan lauteiden alla lymyilevä pikku ukko herättää ihmisissä suurimmaksi osaksi positiivisia ajatuksia. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, sillä kansanperinteen mukaan saunatonttu on huolehtinut saunasta määräten saunomiselle ja saunassa käyttäytymiselle tiukat säännöt sekä rajat. Joka saunatontun sääntöjä vastaan uhitteli, sai tuta kovan rangaistuksen – tonttu saattoi polttaa saunan maan tasalle tai kurittaa saunojia ruumiillisesti. Näin ollen saunatonttuun suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella, ja löylyttely toteutettiin saunatontun käskyjen mukaan; hiljaa ja siivosti, sekä tontulle tarjoiluja jättäen. Määräyksiään tottelevat saunojat saunatonttu palkitsi huolehtimalla saunasta, sekä takaamalla heille onnea ja menestystä.
Vaikka saunatonttuun uskottiin vahvasti, harvat kuitenkaan onnistuivat näkemään sellaista – saunatonttu kun pyrki pysyttelemään piilossa. Mikäli saunatonttuun kuitenkin törmäsi, sen uskottiin olevan huono enne. Tontun näyttäytymisen uskottiin olevan merkki saunan huonosta ylläpidosta, ja enne mahdollisesti uhkaavasta tulipalosta.
Vihtominen
Ulkomaalaisten kummastukseksi suomalaiset tapaavat sitoa koivun oksista kimpun, ja saunoessa lyödä itseään tai saunaseuralaistaan vartalon iholle tällä kimpulla, joka tunnetaan nimellä ’vasta’ tai ’vihta’. Vihtominen on olennainen osa Suomen saunakulttuuria, ja monen suomalaisten mielestä saunominen ilman vihtaa on kuin karjalanpiirakoiden syöminen ilman munavoita. Läpi historian vihtomista on pidetty terveellisenä, ja sen onkin tutkittu helpottavan lihas- ja nivelkipuja koivusta vapautuvien eteerisien öljyjen avulla. Lisäksi vihdan käyttäminen vilkastuttaa ihon pintaverenkiertoa, sekä irrottaa kuolleita ihosoluja saaden ihon hehkumaan. Terveysvaikutustensa lisäksi vihtominen vapauttaa ilmaan ihanan kesäisen koivuntuoksun, joka lisää saunomisen tuottamaa kokonaisvaltaista nautintoa entisestään.
Lähteet: Artikkelin tiedot on kerätty useista lähteistä. Esimerkiksi Pekka E. Tommilan kirja ” Suomalaisen saunan rakentaminen” ja artikkeli “Saunatonttu”, Yle Prisma Studio/ Sakari Silvola “https://areena.yle.fi/1-1299702”, karjalantutkimuslaitos.blogspot.fi, edu.fi, wikipedia.fi, sauna.fi, saunologia.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Saunatavat
Jokaisella on oma tapansa löylytellä, mutta täältä löydät muutaman ohjenuoran nautinnolliseen saunahetkeen
Saunamaakuntaviikko
Keski-Suomen Saunamaakuntaviikolla on monipuolinen valikoima erilaisia saunaelämyksiä paikallisille ja matkailijoille.
Saunanähtävyydet
Saunamaakunnasta Keski-Suomesta löytyy lukemattomia upeita saunakohteita, mutta nämä nähdessään joutuu jo hieman hieraisemaan silmiään!
Mitä mieltä olit sisällöstä?
Palautteesi on meille tärkeää. Kehitämme jatkuvasti sisältöämme saamamme palautteen perusteella.
