Kuva: Juhani Mikkola / VideoDrone Finland Oy

Noin 4 tuntia

Jyväskylän maamerkit -reitti

Jokaisella kaupungilla on omat maamerkkinsä, tunnistettavat rakennuksensa tai monumentit, jotka matkailija haluaa kaupungissa vieraillessaan nähdä ja kokea. Jyväskylässä matkailijoita tervehtivät muun muassa upeasti valaistu Kuokkalan silta, Harjun Vesilinna ja urheilijalegenda Matti Nykäsen hyppyrimäki. Monet Jyväskylän maamerkeistä hehkuvat varsinkin pimeään vuodenaikaan, sillä monet niistä ovat myös valotaideteoksia.

Katso reitti

Kulkuneuvo

  • Pyörällä

  • Kävellen

Kesto

Noin 4 tuntia

Pituus

14,8 km

Jyväskylän maamerkit reitti on kierrettävissä vuoden ympäri. Reitti on helpointa kiertää pyörällä tai kävellen. Reittiä on helppo lyhentää jättämällä Matti Nykäsen hyppyrimäki ja Kuokkalan vesitorni väliin. Suurimpaan osaan kohteista tutustutaan ulkoapäin, mutta muutamissa kohteissa, kuten Harjun tornissa pääsee vierailemaan myös sisällä sen aukioloaikoina.

Kierrä reitti Citynomadi -reittisovelluksen avulla. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Google Play Storesta ja Apple Storesta.

Jos kartta ei näy, salli evästeet ja päivitä sivu

Reittikuvaus

Kohteet

Avaa reitti Citynomadi -reitti sovelluksessa.

  • Jyväskylän kaupunginkirkko ja Kirkkopuisto

    Kirkkopuisto on yksi Jyväskylän vanhimmista puistoista, ja sen rakentaminen aloitettiin jo 1800-luvun alussa. Alun perin Kirkkopuisto toimi kaupungin torialueena vuonna 1837 perustetussa kaupungissa, ja kauppatori sijaitsi siellä aina 1930-luvulle saakka. Vuonna 1880 valmistunut Jyväskylän kaupunginkirkko, joka suunniteltiin arkkitehti L.I. Lindqvistin toimesta, nousi toriaukion keskelle ja oli Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko. Kirkkopuisto on osa valtakunnallisesti merkittävää kaupunkiympäristöä ja kulttuurisesti sekä historiallisesti arvokasta kokonaisuutta. 2000-luvun alussa se koki mittavan kunnostuksen ja on nyt kaupunkilaisten vihreä keidas keskellä kaupunkia, suosittu paikka piknikille kesällä ja jouluvalojen ihailuun jouluna.

    Jyväskylän kaupunginkirkko on yleensä avoinna muutamina arkipäivinä. Tarkista aukioloajat täältä. 

    Jyväskylän kaupunginkirkko ja Kirkkopuisto
    Kuva: Keijo Penttinen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Jyväskylän kaupungintalo

    Vuonna 1899 valmistunut Jyväskylän kaupungintalo sijaitsee Vapaudenkatu 32:ssa, kirkkotorin reunalla, ja se on osa Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa ruutuasemakaavaa. Rakennus, joka on Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen mestariteos, oli aikoinaan kaupungin suurin rakennushanke. Siinä toimivat muun muassa maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari, kirjasto, lukusali, Suomen pankki ja huutokauppakamari. Rakennukseen luotiin myös tiloja yhdistyksille ja seuroille, ja siellä avattiin odotettu kaupunkilaisten juhlasali ja ravintola. Jyväskylän kaupungintalo on harvoja 1800-luvulta säilyneitä rakennuksia Jyväskylän keskustassa ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön yhdessä Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen kanssa.

    Huom! Kaupungintalolle ei ole pääsyä Kirkkopuiston rakennustyömaan aikana, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2024 lopulla.

    Jyväskylän kaupungintalo
    Kuva: Milja Malkasaari

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Tanssisali Lutakko

    Tanssisali Lutakko on rock-klubi, joka sijaitsee Jyväskylässä Lutakon alueella. Sitä hallinnoi Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys, eli Jelmu. Kiinteistö kuuluu keskinäiselle kiinteistöyhtiölle, jonka omistajina ovat Jelmu, Youth Against Drugs ja Kauko Sorjosen säätiö. Lisäksi Tanssisali Lutakossa toimii panimoravintola Taproom & Bottleshop Hiisi sekä monia taiteilijoita.

    Tutustu Tanssisali Lutakon tapahtumiin täällä. 

    Punatiilinen rakennus Lutakon tanssisali
    Kuva: Teppo Laine

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Suuri Kompassi

    Markku Hakuri: Suuri Kompassi, 1991, Rantaväylän vierusta, Lutakon sataman jälkeen. Suuri Kompassi on huomiota herättävä maamerkki Jyväsjärven rantaraitilla. Se edustaa maan ja veden välistä tasapainoa. Nimensä mukaisesti Kompassi osoittaa kohti neljää pääilmansuuntaa. Tämä temppeliä muistuttava arkkitehtoninen teos kuvastaa ajan jatkuvaa kulkua sekä ihmiskunnan halua hallita maailmaa. Kompassilla onkin osuva sijainti järven rannalla, jossa kaksi maailmaa elää rinnakkain: elinympäristöstään kamppaileva luonto ja ihmisten muokkaama kaupunki.

    Valkoinen kompassimaamerkki Jyväskylän rantaraitilla
    Kuva: Mikael Ratschinskij

  • Jyväskylä kirjaimet

    Jyväskylän Lutakon satamapuistosta löytyvät jättikokoiset kirjaimet ovat suosittu maamerkki ja kuvauskohde. Puolitoista metriä korkeista kirjaimista muodostuvan penkin taustalla näkyvät Jyväsjärvi, Mattilanniemen rakennuksia ja Ylistönsilta.

    Henkilö istuu Jyväskylä-kirjaimista muodostuvalla penkillä Lutakon satamassa
    Kuva: Sini Tirronen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Sataman kärki

    Sataman Viilu
    Sataman Viilu on ainutlaatuinen rakennus, joka sulauttaa perinteisen ja ekologisen hirsirakennusmateriaalin nykyaikaiseen designiin ja toiminnallisuuteen. Sen veistoksinen, hiiltynyt puupinta kohtaa lämpimän, vaalean hirren, luoden näyttävän kontrastin. Maisemaan sopivan maamerkkirakennuksen muoto näyttää erilaiselta joka suunnasta. Sataman Viilu edustaa modernia hirsiteknologiaa ja ilmastoviisasta rakentamista, ja siellä sijaitsevat ravintola ja saunamaailma.

    Alvar Aallon vene
    Alvar Aallon vuonna 1954–55 suunnittelema vene ”Nemo propheta in patria” on nähtävillä Jyväskylän Lutakon satamassa. Veneen nimi kuvastaa sanontaa ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Vene, joka oli alun perin tarkoitettu Aallon ja hänen vaimonsa kesämatkoille, on 10 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja valmistui vuonna 1955. Vene kuuluu Alvar Aalto -säätiön muotoilukokoelmaan ja sitä on restauroitu monin tavoin. Alvar Aalto -museo on toteuttanut veneen yhteyteen pienoisnäyttelyn, ja sen venesuojan suunnittelusta vastasi Sweco pääsuunnittelijanaan SAFA Tapani Tommila. Satamakärkeä ja venesuojaa ympäröivän terassin suunnittelusta vastasi WSP.

    Alvar Aallon suunnittelema vene Jyväskylän Lutakon satamassa.
    Kuva: Julia Kivelä

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Kuokkalan silta

    Kuokkalan silta on yksi Jyväskylän tunnetuimpia maamerkkejä, joka tervehtii kaupunkiin saapujaa monella suunnalla. Poikkeuksellisen upeasti valaistu silta on iltahämärässä kuin taideteos. Silta on 480 metriä pitkä, ja se yhdistää Jyväskylän keskusta-alueen Lutakon kautta Kuokkalan kaupunginosaan. Sillan ali kulkee laivaväylä Päijänteeltä Lutakon satamaan. Sillan Lutakon-puoleisessa päässä riippuu Seppo Uuranmäen Keinuja-taideteos, jota saattaa ensi näkemältä helposti luulla oikeaksi ihmiseksi.

    Kuokkalan silta iltavalaistuksessa
    Kuva: Juhana Konttinen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Kuokkalan vesitorni

    Kuokkalan korkealta kohoava vesitorni muodostaa vaikuttavan näkymän Lutakon rannalta. Tämä vesitorni kuuluu yli sataan pysyvästi valaistuun kohteeseen Jyväskylässä. Monet huomaavat erityisesti pimeällä, että vesitornissa on ufomaisia piirteitä. Huom! Vesitornissa ei pääse vierailemaan.

    Kuokkalan vesitorni iltavalaistuksessa.
    kuva: Juhana Konttinen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Ylistön silta

    Ylistön silta on kävely- ja pyöräilytie, joka kulkee Jyväsjärven yli Mattilanniemestä Ylistönmäelle. Sillan pituus on 208 metriä, ja se valmistui vuonna 1991. Ylistön silta on yksi Jyväskylän vaikuttavimmista valaistuskohteista, ja sen valo näkyy kauas Lutakon satamaan saakka.

    Valaistu silta Jyväskylässä
    Kuva: Atacan Ergin

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Matti Nykäsen hyppyrimäki

    Jyväskylän Laajavuoressa sijaitsee mäkihyppystadion, joka koostuu viidestä hyppyrimäestä. Yksi näistä mäistä on nimetty menestyksekkään jyväskyläläisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen mukaan ja sitä kutsutaan ’Nykäsen mäeksi’ tai ’Nykäsen hyppyriksi’. Mäki otettiin käyttöön vuonna 1965, ja se sai nykyisen nimensä, kun Nykänen voitti kolme kultamitalia Calgaryn talviolympialaisissa vuonna 1988. Hiljattain Nykäsen mäki sai upean pysyvän valaistuksen, joka toimii kauniina kunnianosoituksena Matti Nykäsen muistolle. Valaistus on ohjelmoitava, joten sitä voidaan muokata erilaisten tapahtumien ja juhlapäivien mukaan. Perusvalaistuksen nimi on ’Hyppääjä’, ja siinä näyttävä turkoosinsininen valo nousee hyppytorniin, siirtyy hyppypaikalle ja laskeutuu mäen alas. Tämän jälkeen valaistus muuntautuu elävästi muistuttamaan revontulien ja lumisateen tunnelmaa.

    Kesällä voit poiketa mäen juurella sijaitsevassa mäkikahviossa tai käydä ihailemassa upeita panoraamanäkymiä näköalatornista, jota ylläpitää Jyväskylän Hiihtoseura Ry. Tarkista aukioloajat täältä. 

    Matti Nykäsen hyppyrimäki.
    Kuva: Jukka Paakkinen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Taulumäen kirkko

    Taulumäen kirkko valmistui vuonna 1929 suunnittelija Elsi Borgin johdolla. Tämä uusklassinen pitkäkirkko sisältää ainutlaatuiset kaksikerroksiset lehterit, tuettuna pilareilla, jotka ovat Keski-Suomen ainoat laatuaan. Kirkon kuoriosassa on pieni, kahdeksankulmainen sakaristo pohjoisella puolella ja ovaalinmuotoinen kastekappeli eteläisellä puolella, joka saa valoa kattoikkunasta. Taulumäen kirkko oli arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema ja merkittävä teos 1920-luvun suomalaisessa rakennustaiteessa, ja se oli myös Suomen ensimmäinen naisen suunnittelema kirkko.

    Taulumäen kirkko on avoinna yleensä kesäisin. Tarkista ajat täältä. 

    Taulumäen kirkko ulkoa kuvattu. Kirkon edessä on puita ja taustalla sininen taivas.
    Kuva: Janne Laukkanen

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Harju ja näkötorni

    Harju on metsäinen harjumuodostelma keskellä Jyväskylän kaupunkia, ja sen huipulla sijaitseva Vesilinna näkötorneineen toimii tunnettuna maamerkkinä, joka näkyy ympäri kaupunkia. Harju tarjoaa kaupunkilaisille ympärivuotisen ulkoilu- ja virkistyspaikan, toimien vihreänä ja rauhallisena keitaana aivan keskustan tuntumassa. Vesilinnan näkötornissa sijaitsee Luontomuseo ja Ravintola Vesilinna, jonka aukioloajat kannattaa tarkistaa heidän omilta verkkosivuiltaan. Kesäisin Harjun huipulla ja rinteillä kohtaavat niin paikalliset lenkkeilijät kuin matkailijat, jotka saapuvat ihailemaan upeita näkymiä. Harjun laelle johtavat kiviset Neron portaat, jotka ovat yksi Jyväskylän tunnetuimmista nähtävyyksistä. Nämä massiiviset portaat, jotka rakennettiin työllistämisprojektina vuonna 1925, saivat nimensä kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan ja nousevat kaupungin keskustan suunnalta.

    Harjun näkötorni on avoinna tyypillisesti ti-pe klo 11-18 ja la klo 12-18. Tarkista täältä ravintola Vesilinnan ja Luontomuseon aukioloajat.

    Ilmakuva Harjun laella sijaitsevasta Vesilinnasta.
    Kuva: Juhani Mikkola / VideoDrone Finland Oy

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

  • Neron portaat

    Kiviset Neron portaat, jotka nousevat Harjun laelle, ovat yksi Jyväskylän ikonisimmista nähtävyyksistä. Nämä vahvat portaat rakennettiin työllistämisprojektina vuonna 1925, ja ne saivat nimensä tuolloisen kaupungininsinöörin, Oskar Neron, kunniaksi. Portaat kohoavat kohti kaupungin keskustaa ja ovat edelleen suosittu vierailukohde.

    Harjun portaat iltavalaistuksessaan
    Kuva: Julia Kivelä

    Kohteet

    Siirry edelliseen
    Siirry seuraavaan

Lisää kiertomatkoja

Siirry edelliseen
Siirry seuraavaan